Riikka Heikinheimo bloggaa: Yliopistojen vaikuttavuutta on tärkeää mitata

Taloudellinen ulottuvuus on tärkeä muttei ainoa näkökulma, jolla yliopistojen yhteiskunnallista merkitystä on syytä seurata, kirjoittaa EK:n johtaja Riikka Heikinheimo.

Riikka Heikinheimo vastaa EK:ssa osaamisen ja koulutuksen edunvalvonnasta.

EK oli tänään mukana julkistamassa ns. BiGGAR-raporttia, jossa selvitettiin yliopistojen taloudellisia vaikutuksia. Raportti toi arvokasta konkretiaa siitä, miten yliopistojen tärkeä työ näkyy euromääräisillä mittareilla.

Raportilla on terve lähtökohta – kaikella toiminnalla pitää olla vaikuttavuutta ja sitä pitää seurata eri mittarein. Muuten se on turhaa. Käsite vaikuttavuus ei toki ole aina helppo kuvata yksiselitteisesti. Tänään esillä olevassa työssä vaikuttavuuden käsitettä on konkretisoitu nimenomaan taloudellisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Se on kiistatta tärkeä muttei suinkaan ainoa tärkeä ulottuvuus: koulutuksesta, tutkimuksesta ja tieteestä puhuttaessa on myös muita tärkeitä arvoja kuin taloudelliset arvot.

Tekijäksi työlle valittiin kansainvälinen BiGGAR Economics. Se on tehnyt vastaavia vaikuttavuusarviointeja myös muille yliopistoille mm. Britanniassa ja muualla Euroopassa.  Kansainvälinen tekijä varmistaa, että osaamme katsoa vaikuttavuutta yhtä monipuolisesti kuin muuallakin. Näin myös varmistetaan, että tuloksemme ovat kansainvälisesti vertailukelpoiset.

BiGGAR-raporttia on kiintoisaa lukea rinnakkain viime viikolla julkistetun OECD-raportin kanssa, jossa arvioitiin Suomen innovaatiopolitiikkaa (lue tarkemmin bloggauksestani). Se alleviivaa, kuinka olennainen asia osaaminen on Suomen kaltaisen maan tulevalle menestykselle – niin yritysten kilpailukyvylle kuin koko yhteiskunnan pärjäämiselle.

Sekä BiGGAR-raportti että OECD-arviointi nostavat esille verkostojen merkityksen. Kannustava järjestelmä ja rahoitus motivoivat tutkijoita ja yrityksiä luomaan verkostoja, joissa uutta osaamista syntyy. Osa näin syntyvästä osaamisesta on rikastettavissa kilpailukykyiseksi liiketoiminnaksi ja vientituotteiksi yritysten toimesta. Yhtä tärkeää on, että koulutuksen kautta kasvatetaan tulevaisuuden tekijöitä: he vievät uutta tietoa, analyyttistä sekä kriittistä ajattelua sekä muuta osaamista tuleville työpaikoilleen, olivat nuo työpaikat sitten julkisella tai yksityisellä sektorilla.

Mikä sitten on BiGGAR-raportin perimmäinen viesti? Kenties yksi näkökulma on ylitse muiden: tieto on nousemassa yhä tärkeämmäksi tuotannontekijäksi muiden ”raaka-aineiden” rinnalle. Juuri kun olemme ehtineet digitalisaatiojunaan, nähtävissä on seuraava murros, joka näyttää saapuvan tekoälyn nimellä. On arvioitu, että tekoälymurros vastaa merkitykseltään 1950-luvulla käynnistynyttä maatalouden koneellistumista. Sen myötä monen elämä muuttui, ja koulutuksen sekä osaamisen rooli korostui. Nyt Suomessa on pohjalla väestön korkea koulutustaso ja yhteistyön perinne. Vaikka globaali kilpailu on 50-lukuun verrattuna kovempaa, lähtökohtamme onnistua ovat huomattavasti paremmat.