OECD:ltä hyviä neuvoja Suomen innovaatiopolitiikkaan

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n maaraportti korostaa, ettei hyväkään innovaatiopolitiikka riitä, jolleivat mm. toimivat työmarkkinat ja kansainvälisesti yhdenmukainen sääntely ole kunnossa. EK pitää OECD:n suosituksia ylipäätään hyvinä: yritysvetoisen innovaatiorahoituksen lisääminen ja kannustava innovaatiojärjestelmä motivoi erikokoisia yrityksiä ja tutkijoita kehittämään uudenlaisia verkostoja, bloggaa johtaja Riikka Heikinheimo.

Suositukset eivät sisällä mitään radikaalia uutta – ehkä on niin, että innovaatiopolitiikassa Suomen on itse luotava seuraava malli. Tämä vaatii oikeat henkilöt ja paljon yhteistä tahtotilaa, sillä nyt on aika tehdä käännös kohti parempaa tulevaa. Onkin aivan varmaa, että ratkaisujamme tullaan seuraamaan maailmalla kiinnostuneena.

Arviointiraportti kertaa Suomen kehityksen luonnonvaroihin keskittyneestä taloudesta osaamisintensiiviseksi maaksi, jonka vienti perustuu korkean teknologian ja lisäarvon tuotteisiin, ja jonka menestys perustuu osaamiseen ja yritysten jatkuvaan innovointiin.  Se muistuttaa, miten taloushistoriamme eri käännekohdissa kasvupolitiikassa on tehty rohkeita ratkaisuja: 1990-luvulla tehtiin niin sanottu ’vastasyklinen’ ratkaisu ja päätettiin talouden sukeltaessa panostaa lisärahoituksella tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Sen sijaan 2000-luvun kriisissä Suomi turvautui vakauttavaan ’myötäsykliseen’ politiikkaan, ja päätyi julkisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen leikkauksiin.

Haasteet, joita OECD nostaa esille ovat tuttuja: Tuottavuuskehitys on ollut heikkoa ja kansantaloutemme on liian yksipuolinen. Kansainvälistymisen tasossa on parannettavaa niin yritys- kuin tutkimus- ja koulutussektoreilla.

Arvioitsijat peräänkuuluttavat selkeää ryhdistäytymistä innovaatiopolitiikkamme, jotta tulevaisuuden uudistumista ja kasvua voidaan kiihdyttää. Tiivistetysti suositukset ovat:

  • Luodaan uusi kansallinen tiede-, teknologia- ja innovaatiovisio
  • Edistetään yrityssektorin tuottavuutta ja innovatiivisuutta lisäämällä julkisia investointeja innovaatiotoimintaan
  • Suunnataan tutkimuspolitiikkaa vahvemmin kohti innovaatiotoimintaa
  • Loppuunsaatetaan tutkimus- ja korkeakoulusektorin uudistukset
  • Lisätään suoria ulkomaisia investointeja ja t&k -toiminnan kansainvälistymistä.

Ylläpidetään ja kehitetään innovaatio- ja yritystoimintaa tukevia perusedellytyksiä