Julkinen innovaatiorahoitus vaatii yritysvetoisuutta

Hallitusohjelmassa päätetty TKI-toiminnan lisärahoitus pitää saada aidosti kanavoitua yritysten käyttöön. Kaksi kolmasosaa siitä tulee kohdentaa yritysten kilpailtavaksi. Vain siten julkinen rahoitus kääntyy kansantalouden kasvuksi, kirjoittavat EK:n Vihreän kasvun johtajat Ulla Heinonen ja Riikka Heikinheimo Kauppalehdessä 14.8.

Suomella on mahdollisuus saada uusi alku: hallitusohjelma sisältää monia elintärkeitä tavoitteita taloutemme uudistamiseksi. Yksi niistä liittyy Suomen innovaatiomenestyksen rakentamiseen. Hallitus sitoutuu toimiin, joilla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus (TKI) kasvatetaan 4 prosentin tasolle BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen mutta välttämätön.

Jo alkava syksy on ratkaiseva, kun hallitus alkaa tätä tavoitetta toteuttamaan ja tekemään konkreettisia päätöksiä TKI-lisärahoituksen kanavoimisesta ja kohdentamisesta.

Missä Suomella on isoin kirin paikka? Mihin arvokasta lisärahoitusta tulisi eritoten ohjata?

Suomen ensisijainen ongelma ei ole tieteellisen tiedon puute. Tiede on meillä korkeatasoista ja perustutkimusta tehdään kansainvälisten vertailujen mukaan paljon. Toki tieteellisen kilpailukykymme tulevaisuutta koskeva huoli on aito ja siksi onkin tärkeää, että perustutkimusta palveleva indeksirahoitus turvataan täysimääräisenä ja EU-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus taataan.

Sen sijaan vielä isompi pullonkaula on siinä, kuinka korkea osaaminen saadaan käännettyä kaupallisiksi innovaatioiksi – suomalaisyritysten liiketoiminnaksi ja vientimenestykseksi. Tässä olemme jääneet kansainvälisessä vertailussa jälkeen. Yrityksille suunnattu julkinen innovaatiorahoitus on Suomessa alle OECD-maiden keskiarvon.

Juuri kaupalliset innovaatiot ovat edellytys sille, että julkiset TKI-investoinnit maksavat itsensä takaisin eli ovat kannattavia niin kansantalouden kuin viime kädessä kansalaisen näkökulmasta. Innovaatiojohtajuus tuo yrityksillemme kilpailuetua ja menestystä, mikä puolestaan lisää työpaikkoja, vientiä, veroeuroja ja siten rahoitusta julkisille palveluille.  

Nyt edessä on Suomen innovaatiotoiminnan takamatkan kiriminen yritysten ja julkisen vallan yhteistyöllä.

Yritysten sitoutuminen on vahvaa. Ne ovat valmiita rahoittamaan oman osuutensa, jotta edellä mainittu 4 prosentin tavoite saavutetaan. Järjestelmään onkin rakennettu tehokas julkisen rahan vipuvaikutus: jokaista julkista innovaatioeuroa kohden yritykset panostavat vähintään tuplasti enemmän.

Jotta tämä kaikki saadaan toteutumaan, julkinen TKI-lisärahoitus pitää saada aidosti kanavoitua yritysten käyttöön. Valtaosa – kaksi kolmasosaa – hallitusohjelman lupaamasta lisärahoituksesta tulee kohdentaa yritysten kilpailtavaksi. Myös tutkimusta tulee rahoittaa, huomioiden erityisesti kansainvälisen tason huippuosaaminen esimerkiksi vihreässä siirtymässä ja teknologioissa. Kolmannes lisärahoituksesta tulisikin ohjata OKM:lle ja mm. Suomen Akatemian kautta vertaisarvioituun huippututkimukseen.

Jo syksyn budjettiriihessä ja pian työn alle tulevassa pitkän aikavälin TKI-ohjelmassa tehdään ratkaisevia päätöksiä ja linjauksia. Käytetään tämä mahdollisuus palauttaa Suomi takaisin paikalleen innovaatiomaiden kärkijoukkoihin.

Kirjoitus on julkaistu 14.8. Kauppalehdessä.