Santeri Suominen: Rahoituksen avulla Euroopan kilpailukyky vauhtiin

Euroopan keskuspankin entisen pääjohtaja Mario Draghin vuonna 2024 julkaistu raportti kuvaa erinomaisesti sen, mitä meidän pitäisi tehdä. Euroopan on lisättävä jättimäisesti investointeja, jos aiomme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa – vuoteen 2030 mennessä EU:n pitäisi vuosittain saada jopa 800 miljardin euron piristysruiske talouteen investointirahana.

Miten tämä sitten voidaan tehdä? Draghin mukaan investointi tapahtuisi luomalla parempi rahoitusekosysteemi. Siinä eri toimijat, kuten pankit, sijoittajat, julkinen rahoitus (esim. Suomessa Business Finland ja Finnvera) toimisivat sujuvassa vuorovaikutuksessa tarjotakseen yrityksille rahoitusratkaisuja. Ekosysteemi kattaa perinteisen pankkitoiminnan lisäksi pääomasijoittamisen ja uudet digitaaliset alustat.

Mitä Suomessa on asian eteen tehty? Orpon hallituksen ohjelman sinänsä hyvät kirjaukset eivät ole juuri toteutuneet käytännössä: finanssi- ja rahoitusmarkkinasääntelyn perkaaminen on pitkälti tekemättä, Suomi-lisää sisältyy edelleen moniin lainsäädäntöhankkeisiin ja osakesäästötilin kehittäminen uhkaa jäädä puolitiehen.

Juuri päättyneestä riihestä saatiin jälleen erinomaiset kirjaukset pankki- ja rahoitussääntelyn tarkastelusta*, mutta ne pitäisi saada käytäntöön. Rahoitusalan lainsäädäntö on viipymättä saatava tukemaan yritysten kasvua.

Mitä EU on tehnyt?

Von der Leyenin II komissio on tähän asti esittänyt mm. seuraavia toimia säästämis- ja investointiunionin luomiseksi:

  • Euroopan arvopaperistamismarkkinaa elvytettäisiin eli mahdollistettaisiin esim. pankin autolainasalkun pilkkominen osiin ja myyminen markkinoilla edelleen vapauttaen näin uloslainauskelpoista pääomaa pankin taseeseen.
  • Kansankapitalismia edistävä sijoitussuositus annettiin jäsenmaille, jossa komissio kannustaa kansallisin toimin edistämään kotitalouksien omaehtoista sijoittamista rahoitusinstrumentteihin, kuten osakkeisiin ja rahastoihin.
  • Ehdotus eurooppalaisesta eläketuotteesta ja lisäeläkkeestä.
  • Massiivinen ehdotuskokonaisuus arvopaperi-infrastruktuurin valvonnasta ja keskittämisestä, jolla mm. pörssin ja arvopaperikeskuksen valvonta siirtyisi kansallisilta finanssivalvojilta yhteisvalvontaan.

Lisäksi komissiolta on tulossa mm. seuraavia ehdotuksia:

  • Komissio valmistelee 2027 alkuvuodelle ”pankkipakettia”, jolla mahdollisesti helpotettaisiin pankkien hallinnollista taakkaa ja vakavaraisuusvaatimuksia.
  • Kehittää edelleen myös EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaa eli luokitusjärjestelmää, jonka tarkoituksena on mahdollistaa rahoituksen kanavoitumista kestäviksi luokiteltuihin toimintoihin.

Miltä tilanne tällä hetkellä näyttää?

Yritysten näkökulmasta herää kysymys, riittääkö tämä? Milloin EU:ssa ja Suomessa siirrytään puheista tekoihin?

Valitettavasti elinkeinoelämän näkökulmasta näyttää siltä, että uudistumisen tahti on aivan liian hidas. Ja vaikka kaikki annetut esitykset toteutuisivat, se ei tule riittämään. Talouskasvu tarvitsee kannustimia eli mm. kansainvälisesti kilpailukykyistä verotusta. Samoin Eurooppaa vaivaat investointiesteet, kuten hankala luvituskäytäntö pitää saada jouhevammaksi ennen kuin on liian myöhäistä.

”Hallituksen tavoitteena on, että rahoitusjärjestelmä ja pankkisektori tukevat investointeja, Euroopan kilpailukykyä ja talouskasvua. Tavoitteena on sekä kansallisella, että EU-tasolla selkeä ja kevennetty pankkisääntely, joka ei muodostu investointien tai pk-yritysten rahoituksen saatavuuden esteeksi. Valtiovarainministeriö tarkastelee järjestelmäriskipuskuria määrittävät säädökset sekä tekee tarvittavat talouskasvua tukevat muutokset, jotka eivät vaaranna rahoitusvakautta.”