Sari Siitonen bloggaa: Energia- ja ilmastopolitiikasta kestävän kasvun vauhdittaja

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelussa on tärkeää katsoa myös Suomen ulkopuolelle ja tunnistaa mahdollisuudet kestävän kasvun luomiseksi.

Olemme viimeisten viikkojen aikana käyneet tässä blogisarjassa läpi ajatuksiamme energia- ja ilmastopolitiikasta, ja on tullut aika summata näkemyksemme.

Mielestämme energia- ja ilmastopolitiikassa kannattaa ottaa Suomea laajempi tarkastelukulma ja miettiä, mitä suomalaisyritykset voisivat tehdä globaalin ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi. Sen lisäksi, että vähennämme päästöjä kotimaassa, voimme kehittää vientimarkkinoille uusia puhtaita ratkaisuja, joiden avulla päästöjä voidaan vähentää myös maamme rajojen ulkopuolella. Oman hiilijalanjälkemme pienentämisen rinnalla katseet tulee siis kääntää positiiviseen hiilikädenjälkeen ja sen kasvattamiseen. Näin Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastomuutoksen hillitsemisessä.

Maailmalle tähdättäessä tarvitaan maailmanluokan kilpailukykyä. Tällöin pelkkä kustannuskilpailukyky ei riitä. Tarvitaan myös yritysten ja ihmisten innovaatiokyvykkyyttä, jonka avulla pystytään kehittämään ylivoimaisia tuotteita ja palveluita kasvaville kansainvälisille cleantech-markkinoille. Vieläpä sellaisia tuotteita, joita markkinoilla halutaan ja joista ollaan valmiita maksamaan. Se, mikä näyttää helpolta ja toimivalta ratkaisulta kotimaassa, ei välttämättä ole sitä kasvavilla kansainvälisillä cleantech-markkinoilla. Nyt meidän olisi sovellettava vahvaa digiosaamistamme energian- ja materiaalinkäytön sekä liikenteen tehostamiseen, ja onnistuttava luomaan sen pohjalta uusia kansainvälisiä menestystarinoita. Mutta kuinka tämä sitten tehdään?

Ensinnäkin olisi hyväksyttävä, että maailma muuttuu. Vaikka muutos saattaa vaikuttaa uhkaavalta ja pelottavalta, on siinä aina myös mahdollisuus uuden luomiseen. Jos mikään ei muutu, ei tarvitse myöskään muuttaa omaa toimintaa tai keksiä mitään uutta. Sen sijaan, jos onnistuu olemaan maailmanlaajuisten trendien – ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja digitalisaation – mukanaan tuomassa muutoksessa etulinjassa, on olemassa kaikki edellytykset merkittävän uuden liiketoiminnan synnyttämiselle.

Toisekseen pitkäjänteisellä politiikalla olisi tehtävä kotimarkkinoista ponnahduslauta maailman markkinoille. Kotikentällä tapahtuvaan innovaatiotoimintaan on panostettava aikaisempaa enemmän. Erityisesti kokeiluihin ja demoihin on satsattava, jotta saadaan kotimaisia referenssejä, joiden avulla myös vientimahdollisuudet aukeavat. Myös tuotteistaminen, myynti ja markkinointi, samoin kuin laajempien kokonaisuuksien kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden välillä on ratkaisevan tärkeää. Näin saisimme kasvatettua positiivisesta hiilikädenjäljestämme mahdollisimman suuren.

EK:n pääviestit kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmisteluun:

• Energia- ja ilmastopolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja kilpailukykyä edistävää, jotta yritykset voivat suunnata liiketoimintaansa ja tehdä kauaskantoisia investointeja.
• Hiilipäästöjen hinnoittelun tulisi olla kansainvälistä ja EU:n päästökaupan kanssa päällekkäisiä ohjauskeinoja tulee välttää.
• Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuus on varmistettava, jotta riittävä tehon ja energian saanti voidaan turvata kaikissa olosuhteissa.
• Uusiutuvaa energiaa on edistettävä teknologianeutraalisti, markkinaehtoisesti ja kansantalouden kokonaisedun mukaisesti. Mahdolliset tuet tulisi kohdistaa ei-kypsille teknologioille.
• Energiatehokkuustoimien mahdollisuudet tulisi hyödyntää nykyistäkin paremmin, ja näin synnyttää kilpailuetua suomalaisyrityksille.
• Luodaan cleantech-ratkaisujen kehittämiselle ja viennille parhaat edellytykset ja kannustimet. T&k-toimintaan sekä demohankkeisiin tarvitaan kotimarkkinoilla vahvoja lisäpanostuksia.

Lue tarkemmin EK:n näkemyksistä liittyen kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan.

Lue myös blogisarjan aiemmat kirjoitukset:

–  Sari Siitonen: Huomio hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen.
–  Mikael Ohlström: Energiapäätöksiin tarvitaan pitkää sihtiä ja isoa kuvaa.
–  Kati Ruohomäki: Päästökaupassa minimoitava päästöjen ja teollisuuden siirtymisestä Euroopan ulkopuolelle
–  Mikael Ohlström: Huomio tehon riittävyyteen sähkömarkkinoilla
–  Mikael Ohlström: Tarvitseeko uusiutuvaa energiaa enää tukea?
–  Kati Ruohomäki: Suomi Euroopan kärkeen energiatehokkuustoimissa
– Tuuli Mäkelä: Avautumassa megaluokan cleantech-mahdollisuus – tartutaan siihen!