Timo Vuori: ”Huhut globalisaation kuolemasta ovat ennenaikaisia”
Globalisaatio ei ole kuolemassa, mutta se muuttaa muotoaan. EU:ssa ja Suomessa kannattaa nyt panostaa siihen, kuinka hyödynnämme taitavasti myös lokalisaatiota, kirjoittaa EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori Kauppalehdessä 31.3.2022.
”Globalisaatio loppui Venäjän sotaan” on arvio (Kauppalehti 25.3.2022), joka vaatii Suomessakin syvällistä analyysia myös yrityksiltä. Maailmantalouden keskinäisiä riippuvuuksia, globaaleja arvoketjuja tai logistiikkareittejä ei hetkessä tuhota, vaikka korona ja Ukrainan sota jättävät siihen jälkensä.
Jos Pohjoismaiden kokoinen Venäjän talous eristetään maailmankaupasta, se ei vielä suista globalisaatiota raiteiltaan. Vajaan 2 prosentin osuudella maailmantaloudesta Venäjä on siinä määrin pieni tekijä, ettei sen talouden vakavakaan kompurointi aiheuta maailmantalouden kehitykselle merkittäviä muutosta.
Maailmantalouden kasvusta lähivuosina jopa 85 prosenttia arvioidaan tulevan Euroopan ja Venäjän ulkopuolelta – Aasiasta, Amerikasta ja Afrikasta. Esimerkiksi kansainvälisen palvelukaupan ja digitalisaation uskotaan vauhdittavan globalisaatiota. YK:n alaisen UNCTAD:n mukaan suorat kansainväliset investoinnit kasvoivat liki 80 prosenttia viime vuonna, ja kehittyvissä talouksissa lähes 200 prosenttia. Ja vielä yhä lähes puolet maailman väestöä elää ilman internetiä.
Ukrainan sodan ja Venäjän eristämisen vaikutukset tuntuvat ensisijaisesti Venäjällä, mutta toki laajemmin Euroopassa Suomi mukaan lukien keskinäisestä talousriippuvuudesta johtuen. Kauppasuhteiden vaikeutuessa on haettava uusia kauppakumppaneita muulta, vahvan kasvun markkinoilta. Ja siihen muotoaan muuttava globalisaatio tarjoaa yhä runsaasti mahdollisuuksia suomalaisyrityksillekin. Kasvupotentiaalia löytyy yhä lähimarkkinoilta Euroopasta, mutta myös Amerikasta, Aasiasta ja jopa Afrikasta.
Globalisaatio ei siis ole kuolemassa, mutta se muuttaa muotoaan. Pandemia ja Ukrainan sota vaikuttavat väistämättä kehityksen, koska kriisikestävyys korostuu taloudessa.
Jatkossa globalisaatiota vauhdittaa myös alueellinen integraatio. Siinä EU sisämarkkinoineen on edelläkävijä, mutta perässä seuraavat Aasia RCEP- ja CPTTP-järjestelyin, Amerikka Nafta- ja USMCA-sopimuksin sekä Afrikka vapaakauppa-alueineen. Suomalaisyrityksiltäkin vaaditaan jatkossa vahvaa lokaalia läsnäoloa eri markkinoilla pärjätäkseen kilpailussa kauppablokkien kehittyessä.
EU:ssa ja Suomessakin kannattaa aidosti panostaa siihen, kuinka pärjäämme globalisaatiossa ja hyödynnämme taitavasti myös lokalisaatiota, sillä kriisit kiristävät eri maiden ja yritysten välistä kilpailua maailmantaloudessa.
Kirjoitus on julkaistu 31.3.2022 Kauppalehdessä.