Tuomas Ylitalo: Elinvoimakeskukset yrityspalveluiden ytimeen
Maakuntien julkisten yrityspalveluiden tulevaisuus nousee tai kaatuu pitkälti uusien elinvoimakeskusten varassa. Niistä pitää tehdä kasvu- ja kansainvälistymispalveluiden moottori, jonka avulla varmistetaan saumaton palveluketju maakunnista maailmalle. Ylipäätään fokus pitää siirtää nyt hallintorakenteista itse palveluiden kehittämiseen, kirjoittaa asiantuntijamme Tuomas Ylitalo.
Suomessa on meneillään kolme suuren mittaluokan hallintouudistusta, jotka kaikki koskevat myös yrityksille tarjottavia palveluita: vienninedistämisen Team Finland -uudistus, valtion aluehallintouudistus ja TE-palvelu-uudistus. Aluehallintouudistuksen myötä aluehallintovirasto korvataan lupa- ja valvontavirastolla sekä ELY-keskusten tilalle tuodaan elinvoimakeskukset.
Ihanteellisesti nämä kolme uudistusta tuottaisivat kokonaisvaltaisen ja saumattoman palvelupolun, joka vauhdittaisi yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä.
Tämä tavoitetila on kuitenkin karkaamassa, koska uudistuksia on valmisteltu erillisinä siiloina. Ulkoministeriö on valmistellut Team Finland -uudistusta ja valtiovarainministeriö valtion aluehallintouudistusta. Kunnat ja työllisyysalueet puolestaan vievät eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriön vetämää työvoimapalveluiden uudistusta. Kautta linjan huolena on nyt se, että huomio on kohdistunut hallintorakenteisiin ja henkilösiirtoihin, kun fokuksen pitäisi olla palveluissa ja niiden kehittämisessä.
Yrityspalveluiden tulevaisuus nousee tai kaatuu pitkälti elinvoimakeskusten varassa. Niiden johtotähdeksi pitäisi kirjaimellisesti nostaa elinvoima ja sen vahvistaminen. Toisin sanoen elinvoimakeskuksista pitäisi tehdä kasvu- ja kansainvälistymispalveluiden moottori, joka toimii valtakunnallisen ja kuntatason välissä.
Mihin elinvoimakeskuksia sitten käytännössä tarvitaan? Suomi kaipaa kipeästi uusia kasvu- ja vientiyrityksiä. Elinvoimakeskuksille pitää rakentaa vahva rooli paikallisena toimijana, joka auttaa yrityksiä pääsemään kiinni kaikkiin julkisiin yrityspalveluihin, kattaen niin vienninedistämisen, innovaatiorahoituksen kuin muutkin kasvupalvelut. Tätä roolia niille pitää rakentaa syvenevässä yhteistyössä alueellisten elinkeinoyhtiöiden sekä kauppakamareiden ja yrittäjäyhdistysten kanssa. Ja kun ne panostaisivat palveluprosessin alkupäähän, kyettäisiin yrityksille tarjoamaan se kaikkien peräänkuuluttama katkeamaton palveluketju maakunnista maailmalle.
Tammikuussa aloittaneiden 45 työllisyysalueen resurssit kuluvat suurelta osin työvoimapalveluiden järjestämiseen. Iso kysymys on, missä määrin kunnat sitten pystyvät hoitamaan vastuutaan yritysten alkuvaiheen elinkeinopalveluista ja auttamaan yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tästä epävarmuudesta johtuen esitämme, että työllisyysalueiden toiminnasta on tehtävä vuonna 2026 väliarviointi ja varauduttava tarvittaessa korjausliikkeisiin paikallisten yrityspalveluiden turvaamiseksi.
Miten tästä eteenpäin? Tulevassa hallintorakenteessa tarvitaan ennen kaikkea onnistunutta yhteispeliä, koordinaatiota ja työnjakoa. Sen osalta nyt on käsillä viimeiset hetket saada kokonaisuus haltuun. Vetoamme hallitukseen, jotta näiden kolmen erillään valmistellun hallintoreformin yhteensovittamiselle määriteltäisiin selkeä johtovastuu.
Myös paljon muuta voidaan vielä tehdä lopputuloksen onnistumiseksi. Palvelutuotannossa tulee panostaa tiedolla johtamiseen ja ottaa yhteinen asiakkuudenhallintajärjestelmä (Kasvu-CRM) laajasti käyttöön eri toimijoiden osalta. Team Finland -uudistuksen yhteydessä tulee ottaa käyttöön maksulliset lisäpalvelut sekä kehittää palvelutarjontaa keskisuurten Mittelstand-yritysten kasvattamiseksi.
Suomen kasvukäänne syntyy yrityksissä ja niille on kyettävä tarjoamaan laadukas yrityspalveluiden kokonaisuus.
Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 7.3.2025
Valokuva: Matti Rajala