Ulla Heinonen: Ympäristöpolitiikan katseet YK:n luontokokouksessa

Ympäristöpolitiikan päätöksentekijät ovat koolla YK:n luontokokouksessa Kolumbiassa. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää toimia globaalisti, mutta myös jokaisen yrityksen liiketoiminnassa, kirjoittaa EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.

YK:n luontokokous (COP16) on käynnistymässä Kolumbiassa. Fokus on luontokadon pysäyttämisen toimeenpanossa ja seurannassa.

Kaksi vuotta sitten joulukuussa Suomen elinkeinoelämä osallistui Montrealissa pidettyyn historialliseen YK:n luontokokoukseen, jossa maailman valtiot pääsivät yhteisymmärrykseen luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Tavoitteeksi asetettiin, että luontokato pysähtyy vuoteen 2030 mennessä ja luonnon tila kääntyy kohti elpymistä.

EK tukee tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi joka tasolla: globaalisti, Euroopassa ja Suomessa. Siksi olimme tyytyväisiä Montrealin kokouksen tuloksiin eli Kunmingin-Montrealin luonnon monimuotoisuuskehykseen. Vihdoin myös luontopuolella on Pariisin ilmastosopimukseen verrattavat kansainväliset tavoitteet.

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on ihmiskunnan ja maapallon kohtalonkysymys, ilmastonmuutoksen ohella.

Miten biodiversiteetti ja luontokriisi sitten liittyvät yrityksiin ja elinkeinoelämään? Jos käännettä ei aikaansaada, häviävät niin elämisen kuin yritystoiminnan edellytykset. Taloutemme ja yritysten menestys ovat riippuvaista luonnosta. Luonto tarjoaa meille sekä resursseja ja raaka-aineita että ’palveluita’ kuten veden puhdistusta, hiilen sidontaa ja pölytystä. Luontokato aiheuttaa haasteita liiketoiminnan pyörittämiselle ja jatkuvuudelle. Samaan aikaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tuo tarvetta uudenlaisille ratkaisuille ja voi näin tarjota myös uusia liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia yrityksille.

Nyt meneillään on seuraava YK:n luontokokous (COP16) Kolumbian Calissa, jonne luonnon monimuotoisuussopimuksen osapuolet kokoontuvat tavoitteenaan sopia maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanosta ja seurantajärjestelmästä. Neuvotteluja käydään myös luontorahoituksen lisäämisestä, ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteyksistä, luonnon monimuotoisuutta vahvistavan työn valtavirtaistamisesta eri sektoreille sekä luontopohjaisten ratkaisujen mahdollisuuksista ja hyödyntämisestä.

Tavoitteiden saavuttaminen ja toimeenpanon valtavirtaistaminen edellyttävät laajaa osallistumista eri yhteiskunnan sektoreilta osaamisen ja konkretian kasvattamiseksi sekä luontokadon ratkaisujen vauhdittamiseksi. Siksi myös elinkeinoelämä on entistä vahvemmin mukana luontokokouksessa yhdessä kaupunkien, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

Suomalainen elinkeinoelämä on tarttunut haasteeseen ja myös monet EK:n toimialat ovat ottaneet tärkeitä askelia luontokriisin ratkaisemiseksi. Käytännön työkaluna ovat luontotiekartat ja monimuotoisuustiekartat, joiden kautta toimialat ovat analysoineet luontovaikutuksiaan sekä hakeneet keinoja niiden vähentämiseksi ja uusien luontopositiivisten ratkaisujen edistämiseksi.

EK osallistuu Kolumbian luontokokoukseen osana Suomen virallista delegaatiota. Käymme kokouksessa keskusteluja yksityisen sektorin roolista luontokadon torjunnassa ja esittelemme toimialojen monimuotoisuustiekarttoja ja analyysejä.

Suunta on oikea: Montrealissa saavutettiin historiallinen sopu globaaleista tavoitteista, ja nyt on aika kääriä hihat tavoitteisiin pääsemiseksi. Elinkeinoelämä on valmis tarttumaan toimeen, ja tätä viestiä viemme eteenpäin myös Kolumbian kokouksessa.