Veturit rakentavat kriittistä osaamispääomaa 

Lukuja tärkeämpää TKI-tavoitteille on se, että kisaamme hiilineutraaliin ja digitaaliseen talouteen siirtymisen maailmanmestaruudesta. Siksi yritysten rooli TKI-toimijana tieteen rinnalla on niin korvaamaton. Tarve vain korostuu maailman tilanteen viimeaikaisen kriisin myötä. Onneksi TKI-toimien tärkeydestä Suomen menestykselle, talouskasvulle ja kriisinkestävyydelle vallitsee erittäin laaja yksimielisyys. Mittariksi on vakiintunut 4 %:n TKI-investointien osuus bruttokansantuotteesta (BKT) vuonna 2030. Tavoite on haastava. Sen saavuttaminen ei onnistu ilman yrityksiä.  

Yrityksissä innovaatiotoiminta tähtää aina liiketoiminnan kasvuun ja uudistumiseen. Kasvu tuottaa verotulojen ja yksityisen sektorin työpaikkojen kautta Suomelle taloudellista puskuria, jolla selviämme esimerkiksi koronan tuomista veloista ja maailman tilanteen tuomasta epävarmuudesta. Meillä tulee olla varaa valita. 

Yksi julkinen euro veturiyritykselle myönnettynä vivuttaa vähintään 3,6 euroa yksityistä TKI-rahaa.

Keskustelua käydään siitä, miten julkinen TKI-rahoitus olisi parasta kanavoida kilpailtavaksi. Haluan kuvata yhden instrumentin, Business Finlandin veturirahoituksen, voimaa osaamispääoman rakentamisessa. Veturirahoituksen vipuvaikutus Suomeen tehtäville TKI-investoinnille on yli 3,6 euroa. Siis yksi julkinen euro veturiyritykselle myönnettynä vivuttaa vähintään 3,6 euroa yksityistä TKI-rahaa.  Vipuvoima on veturirahoituksessa poikkeuksellisen suuri. Avataanpa vetureiden voimaa vielä lisää.  

Miltä veturit näyttävät lukujen valossa? 

Yksittäinen veturipäätös on aina 20 miljoonaa euroa neljälle vuodelle. Julkinen raha kattaa noin 40 % projektin kustannuksista, ei siis koskaan kaikkia kustannuksia. Siksi jo yksi päätös laittaa liikkeelle 50–100 miljoonan euron TKI-kokonaisuuden neljäksi vuodeksi. Veturirahoitusta saanutta hanketta ei toteuteta koskaan yhden yrityksen toimesta. Se on ideana. Rahoituksen saanut yritys ostaa niin tutkimusta kuin kehittämistäkin sekä pk-yrityksiltä että tutkimustoimijoilta. Tämän lisäksi veturikokonaisuuden rinnalle käynnistetään erillisiä pk-yritysten ja tutkimuksen projekteja, jotka tähtäävät samaan päämäärään kuin itse veturihanke. Näin veturien ympärille muodostuu TKI-toiminnan vahvoja verkostoja, jotka ovat myös merkittäviä osaamiskeskittymiä kansainvälisesti. Ne herättävät huomiota myös maailmalla. 

Vuoden 2021 loppuun mennessä Business Finland teki rahoituspäätökset yhdeksälle veturihankkeelle. Veturiekosysteemeille myönnetystä rahasta (268 Me) pk-yritykset tulevat saamaan 91 Me (34 %) ja tutkimusorganisaatiot 95 Me (35 %). Eli lähes 70 % rahasta päätyy veturien sijaan kumppaneille. Erityisesti veturiekosysteemeistä hyötyy tutkimus, sillä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat vahvasti edustettuina rinnalle tehtävissä itsenäisissä rahoituspäätöksissä.   

Aikamoinen vipuvoima. Tätä vipuvaikutusta ei Suomen kannata päästää käsistään. Ajatelkaa kiveä, joka heitetään veteen. Sen ympärille syntyy renkaita. Innovaatiopolitiikassa käytetään hieman vaikeasti avautuvaa termiä ulkoisvaikutukset. Veturit ovat kiviä ja renkaat ulkoisvaikutuksia. 9 veturia sai aikaan 164 muuta positiivista rahoituspäätöstä pk-yrityksille ja tutkimukseen. Niitä ei olisi syntynyt ilman vetureita. 

Veturipäätöksiä on tehty vuonna 2022 kaksi lisää. Jonossa on useita, eikä laadun hiipumisesta ole vaaraa. Vetureiden rahoitus on vakiinnutettava.