Vihreästä siirtymästä kasvun ajuri – myös EU:ssa

Suomessa on lyönyt läpi ajatus siitä, että oikein toteutettu vihreä siirtymä ajaa samalla myös talouskasvun asiaa. Nyt tämä sama ajattelutapa pitää saada läpi myös Brysselissä, kirjoittavat EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen ja EU-johtaja Lotta Nymann-Lindegren Kauppalehdessä.

EU-vaalien isoksi kysymykseksi on nousemassa Euroopan vihreän siirtymän eteneminen. On kuultu väitteitä myös siitä, että ilmasto- ja luontotoimista tulisi tinkiä talouden ja työpaikkojen hyväksi.

Tätä emme EK:ssa allekirjoita. Suomen kokemusten pohjalta olemme vakuuttuneita, että ilmastokäänne ja kestävä talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita. Päinvastoin. Oikein toteutettuna vihreä siirtymä on ennennäkemätön mahdollisuus kehittää uutta liiketoimintaa, houkutella investointeja, luoda uusia työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja ja rahoitusta hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin. Tätä kasvun ajattelutapaa meidän on nyt vietävä myös Brysselin politiikkapöytiin.

Samalla on tunnustettava, että vihreä siirtymä tarkoittaa myös vaativaa rakennemuutosta. Siirtymävaihe haastaa niin yrityksiä kuin kansalaisten arkea. On tärkeää, että kaikki pidetään muutoksessa mukana. Sekä EU:lla että jäsenmailla on iso vastuu tarjota tukea, tietoa ja koulutusta sekä myös avata yrityksille vihreän talouden markkinoita ja mahdollisuuksia.

Talouskasvun ja ilmastokäänteen kytkös on erityisen houkutteleva Suomen kannalta, pohjaten mm.  puhtaan energian etulyöntiasemaamme sekä pitkän linjan osaamiseen energia- ja materiaalitehokkuudessa ja uusissa teknologioissa. EK:n ylläpitämä vihreiden investointien dataikkuna kertoo, että Suomeen on suunnitteilla yli 260 miljardin euron edestä investointiaikomuksia. Teollisuuden ohella kyse on merkittävästä kasvumahdollisuudesta palveluille, kaupalle ja infralle.

Siksi väitämme, että on Suomen etu vaikuttaa kaikin keinoin sen puolesta, että EU:ssa jatketaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja edistetään luonnon monimuotoisuutta.

Yhtä tärkeää on vaikuttaa sen puolesta, että EU:ssa valitaan viisaat keinot tavoitteiden toteuttamiseen. Seuraavalla viisivuotiskaudella EU:n ilmasto- ja luontopolitiikan johtotähtenä ei tule enää olla uuden sääntelyn tuottaminen. Päinvastoin on huolehdittava siitä, että jo päätetty Green Deal -sääntely toimeenpannaan tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Uuden sääntelyn sijaan tulevan komission fokus on oltava kasvun ja kilpailukyvyn kehittämisessä.  EU:lle tulee luoda kunnianhimoinen vihreän kasvun strategia. Sen tulee pureutua sisämarkkinoiden toimivuuteen, kiertotalouden ja resurssitehokkuuden edistämiseen, avainteknologioiden ja osaamisen kehittämiseen, innovaatioiden luomiseen ja investointien houkutteluun. Eurooppa tulee nostaa vihreiden ratkaisujen globaaliksi markkinajohtajaksi.

Vihreästä siirtymästä ei siis kannata tinkiä – se auttaa Eurooppaa vastaamaan niin talouden, ympäristön, kansalaisten hyvinvoinnin kuin kriisinkestävyyden ja turvallisuuden isoihin haasteisiin.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 16.5.2024.