Viikon kysymys: Miten henkilöstön vaihtuvuutta mitataan?

Yleinen vaihtuvuuden mittari on ns. bruttovaihtuvuusprosentti, jossa tulo- ja lähtövaihtuvuustapaukset suhteutetaan palkansaajien kokonaismäärään. Bruttovaihtuvuus on laajin vaihtuvuuden käsite, sillä vaihtuvuusprosenttiin sisältyvät kaikki henkilöstön vaihtuvuustapaukset riippumatta yritykseen tulon tai yrityksestä lähdön syystä.

Keskimääräistä bruttovaihtuvuutta (tulo- ja lähtövaihtuvuustapaukset yhteensä) laskettaessa jakajana on 2 x keskivahvuus, ja tulo- tai lähtövaihtuvuutta laskettaessa keskivahvuus. Keskivahvuudella tarkoitetaan henkilöstön määrän keskiarvoa, joka on laskettu henkilömääristä tarkasteltavan ajanjakson alussa ja lopussa.

Yrityksissä mielenkiinto kohdistuu usein sellaisiin vaihtuvuustapauksiin, joihin työnantaja voi toimenpiteillään vaikuttaa. Jos vaihtuvuustapauksista halutaan rajata pois esim. eläkkeelle siirtymiset ja määräaikaiset työsuhteet, puhutaan nettovaihtuvuudesta.

• Julkaisu: Henkilöstörakenteet 2017

Talouskeskiviikko: Työvoiman vaihtuvuudessa on suuria alakohtaisia eroja
Viikon graafi: Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus 2016–2017