Kielten opiskelu vastaa heikosti työelämän tarpeisiin

Kansainvälistymisen myötä työelämän kielitaitotarpeet ovat monipuolistuneet. Englannin kielen taitoa edellytetään jo kaikilla organisaatiotasoilla ja lähes kaikissa työtehtävissä. Englannin taito ei kuitenkaan yksin riitä selviää EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelusta, johon vastasi yli tuhat yritystä.

EK:n jäsenyrityksistä miltei kolmannes tarvitsee venäjän kielen taitoista henkilökuntaa. Näistä yrityksistä 70 prosenttia uskoo, että venäjää tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Lisäksi kieltä tullaan tarvitsemaan neljänneksessä niistä yrityksistä, jotka eivät käytä sitä nykyisin. Venäjää tarvitaan kaikilla aloilla, mutta palvelualojen yritykset nostivat tarpeen esiin useimmin.

Kielitaitovaatimukset voivat olla vahvasti yrityskohtaisia riippuen siitä, mikä on yrityksen kansainvälisten suhteiden maantieteellinen suunta.

– On yrityksiä, joille kiinan, portugalin tai espanjan taitoinen henkilöstö on välttämättömyys ja näiden kielien osaaminen voi olla ratkaisevaa rekrytointitilanteessa, sanoo asiantuntija Jenni Ruokonen.

Peruskoulun jälkeen osataan vain englantia ja ruotsia

Vaikka työelämässä tarvitaan nykyisin yhä monipuolisempaa kielitaitoa, on kielten opetus ja opiskelijoiden kielivalinnat yksipuolistuneet perusopetuksessa ja lukiossa. Yhä useampi nuori osaa peruskoulun suoritettuaan vain englantia ja ruotsia. Yläkoulussa opiskeltavan valinnaisen B2-kielen suosio on laskenut rajusti. Vielä 1990-luvun puolivälissä lähes 40 prosenttia oppilaista opiskeli B2-kieltä. Nyt valinnaista B2-kieltä opiskelevia on noin 17 prosenttia 8.-9.-luokkalaisista. Myös lukiossa kolmen tai useamman kielen opiskelu on romahtanut vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa. Lukiolaisista noin puolet opiskelee kahta vierasta kieltä.

Uusia keinoja kielten opetukseen

Yritysten kielitaitotarpeet ovat kasvussa jatkossakin. Yhä useampi yritys on osa kansainvälistä konsernia ja myös suomalaisyritysten palveluksessa on ulkomaalaista henkilöstöä, joiden työkieli on jokin muu kuin suomi. Tarvitaan kielten opetuksen kehittämistä sekä kulttuurituntemuksen lisäämistä.

– Olennaista on, että kieltenopiskelu aloitetaan mahdollisimman varhain ja että kansainvälistyminen toteutetaan kouluissa suunnitelmallisesti. Tämä on koko kouluyhteisön, ei vain kieltenopetuksen tehtävä. Esimerkiksi eri oppiaineiden opiskelu vierailla kielillä tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia myös kielitaidon kehittämiseen, ehdottaa asiantuntija Satu Ågren.

Tiedot perustuvat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n henkilöstö- ja koulutustiedusteluun, joka toteutettiin loppuvuodesta 2013. Tiedusteluun vastasi runsas tuhat EK:n jäsenyritystä. Vastaajayrityksissä työskentelee lähes 455 000 henkilöä.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi