EK:n Top Ten -lista: näillä esityksillä työpaikka 40 000:lle

Elinkeinoelämän keskusliitto EK osallistuu pääministeri Antti Rinteen pyynnöstä kolmikantaiseen valmisteluun, jolla tavoitellaan 30 000 työpaikkaa. EK on listannut vaikuttavimmat esityksensä Top Ten -listaksi. Listan toimenpiteillä tavoitellaan yli 40 000 työpaikkaa. Kolmikantainen valmistelu käynnistyy 19.6. pidettävällä seminaarilla, johon EK ja sen jäsenliittojen edustajat osallistuvat. EK:n edustaja seminaarissa on toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

EK:n ehdotukset:

1) Työttömyysturva kannustavaksi

Päiväraha porrastetaan työttömyyden keston mukaan: alussa nykyistä korkeampi sekä 3 ja 6 kuukauden jälkeen 10 %:n alenema. Enimmäiskestoa lyhennetään 50 päivällä. Alkuomavastuu palautetaan 7 päivään sekä työssäolo- ja paluuehto 12 kuukauteen. Lomarahan jaksotus työsuhteen päättyessä palautetaan. Lisäpäivien alaikärajaa nostetaan vähintään 1 vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä.

Työllisyysvaikutus:
Lisäpäivien alaikärajan nosto 6.000 vuonna 2025 ja 9.000 vuonna 2055 (Lähde: Eläketurvakeskus) ja muut esitykset 11.000 – 14.000 (Lähde: EK:n laskelmat)

Tasapainovaikutus:
Noin 400 miljoonaa euroa per vuosi ilman käyttäytymismuutosten huomioon ottamista

2)  Perhevapaiden uudistaminen

Jaetaan vapaat vanhempien kesken siten, että äidin oikeus on yhteensä 7 kuukautta ja isän 6 kuukautta. Kotihoidon tuen enimmäiskesto lyhennetään siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 kuukautta. Lisätään varhaiskasvatuspalvelujen rahoitusta noin 120 miljoonaa euroa vuositasolla. Esitys parantaa naisten tasa-arvoa työelämässä.

Työllisyysvaikutus:
Noin 10 000 (Lähde: EK:n laskelmat)

Tasapainovaikutus:
Heikentää jokin verran: julkiselle taloudelle varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen on kotihoidon tuella tapahtuvaa hoitoa kalliimpaa.

3) Asumiskustannusten omavastuu toimeentulotuessa

Palautetaan asumiskustannusten 7 prosentin omavastuu toimeentulotuessa.

Työllisyysvaikutus:
Noin 2 500 (Lähde: EK:n laskelmat)

Tasapainovaikutus:
Parantaa noin 100 miljoonaa euroa per vuosi

4) Kotitalousvähennyksen käyttöä laajennetaan

Nostetaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärä 3000 euroon. Laajennetaan kotitalousvähennyksen käyttö koskemaan myös oman lapsen asunnossa tehtäviä töitä (nyt: vanhemmat ja isovanhemmat)

Työllisyysvaikutus:
pieni positiivinen

5) Yhteistoimintalain alarajan nostaminen

Nostetaan yt-lain alarajaa esimerkiksi 50 työntekijään. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 10 100 yritystä, jotka työllistävät 10 – 19 henkilöä. Määrä on säilynyt ennallaan vuodesta 2013. Yt-lain alarajaa nostamalla varmistetaan, etteivät pienyritykset jätä rekrytoimatta byrokratian pelossa.

Työllisyysvaikutus:
Positiivinen

Tasapainovaikutus:
Positiivinen

6) Määräaikaiset työsopimukset

Helpotetaan määräaikaisten työsopimusten tekemistä kevyemmin perustein. EK:n työnantajayrittäjyystutkimuksen (2016) perusteella tällä olisi merkittävä positiivinen vaikutus yritysten rekrytointiaikomuksiin. Poistetaan laista vaade ’perustellusta syystä’ alle 1-vuoden työsopimuksissa.

Työllisyysvaikutus:
Positiivinen

Tasapainovaikutus:
Positiivinen

7) Paikallisen sopimisen edistäminen

Lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia muuttamalla nykyisiä pakottavia säännöksiä työlainsäädännössä paikallisesti tai työehtosopimuksella toisin sovittaviksi.

Työllisyysvaikutus:
Positiivinen

Tasapainovaikutus:
Positiivinen

8) Koulutuksella uutta osaamista

Tutkintoa lyhyemmät ammatilliset koulutukset: Ammatillisen koulutuksen paloista kootaan opintokokonaisuuksia, joita suorittamalla työllistyy avustaviin tehtäviin (esim. hoiva-avustaja, työpaikkaohjaaja). Osoitetaan ammatilliseen koulutukseen 10 milj. (kustannus 10.000 e/koulutettava) tähän tarkoitukseen.

Työllisyysvaikutus:
1000 uutta tekijää yrityksiin –  esimerkiksi hoiva-alalle –  tehtäviin, joihin nyt ei löydy tekijöitä. Työllistetään osatyökykyisiä, työttömiä, alanvaihtajia, eläköityviä (esimerkiksi raskaasta fyysisestä työstä eläköityviä). (Lähde: mm. www.hyvinvointala.fi)

Tasapainovaikutus:
Positiivinen, jos työllistyminen ryhmistä, jotka työvoiman ulkopuolella tai pidentää työuraa.

Työnantajan koulutuskorvaukset: 5 milj. lisärahoitusta koulutuksenjärjestäjille koulutuskorvausten maksamiseksi työnantajalle, joka ottaa opiskelijan koulutus- tai oppisopimuskoulutukseen. Vaatii lainsäädäntömuutoksia.

Työllisyysvaikutus:
Tuplataan koulutus- ja oppisopimuksen käyttö (15.000> 30.000/v) ja saadaan tekijöitä työvoimapula-aloille yritysten tarvitsemiin, erityisesti ammatillisiin tehtäviin (esim. pk-yritysten koneistajapula). (Lähde: OPH/ Vipunen)

Tasapainovaikutus:
Oppisopimusten määrän kasvu parantaa nuorten työllisyysastetta ja näin 3000 nuorta enemmän saa työpaikan nopeammin.

Palkkatuen käytön lisääminen oppisopimuskoulutuksessa: Kohdennetaan palkkatukea erityisesti oppisopimusopiskelijoiden työllistämiseen. Käytetään tähän HO:ssa palkkatukeen varattu lisäys 18 milj.

Työllisyysvaikutus:
Parannetaan palkkatuen vaikuttavuutta yksityisen sektorin hyväksi. Näin saadaan n. 1500 osaajaa erityisesti työvoimapula-aloille ja osaajapulasta kärsiville seutukunnille. EK esittää 50 – 70% palkkatukea yrityksille, jotka työllistävät vaikeasti työllistyvän. (Lähde: laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, luku 7, pykälä 8)

Tasapainovaikutus:
Positiivinen

9) Huippuosaajista kilpaileminen

Asiantuntijatyön verotus: Lievennetään asiantuntijatyön verotusta Ruotsiin nähden kilpailukykyiselle tasolle. Toteutetaan kevennys VM:n 2017 verotyöryhmän esityksen mukaisesti, niin että ylintä verokantaa sovelletaan jatkossa 120.000 eurosta alkaen.

Työllisyysvaikutus:
Lievennys parantaisi työllisyyttä arviolta muutamilla tuhansilla asiantuntijatason työntekijöillä.

Tasapainovaikutus:
VM:n arvion mukaan veronkevennys ei pidemmällä aikavälillä pienentäisi verotuottoa.

Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset työvoimaksi: Skaalataan Talent Boost -ohjelmaa erityisesti pk-yrityksille sopivaksi. Osoitetaan 20 milj. lisärahaa STM/TEMin palkkatukeen tai muuhun kansainvälisten osaajien rekrytointikynnystä alentavaan toimenpiteeseen pk-yrityksille. Tavoitteena on projektin jälkeen pysyvä työsuhde. HO:ssa on varattu TB-ohjelmalle 8 milj./v

Työllisyysvaikutus:
Auttaa pitämään työpaikkoja, jotka muutoin siirtyisivät osaajapulan vuoksi ulkomaille. Lisäksi Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset työllistyvät Suomeen (1000 on muuttanut pois 1v. vuosi valmistumisen jälkeen). (Lähde: OPH/ Vipunen)

Tasapainovaikutus:
Positiivinen. Vuosittain Suomessa valmistuu n. 5300 ulkomaalaista, joista n. 1000 on EU-kansalaisia, jotka eivät itse maksa opiskeluaan (Lähde: OPH/ Vipunen).

10)  Työntekijöiden liikkuvuuden parantamiseksi 5 keinoa

Matkakuluvähennyksen kasvattaminen: Kaksinkertaistetaan verotuksen matkakuluvähennyksen yläraja nykyisestä 7 000 eurosta 14 000 euroon.

Työllisyysvaikutus:
muutamia satoja

Muuttokustannusten korvaus verovapaaksi: Koskisi sekä työsuhteen alkaessa tapahtuvaa muuttoa työpaikkakunnalle että työsuhteen kestäessä hakeutumista tai komennusta uudelle työpaikkakunnalle, jos työasuntovähennystä vastaavat kriteerit täyttyvät. Lisäksi säädetään työnantajan maksamat muuttokustannusten korvaukset verovapaiksi.

Työllisyysvaikutus:
Pieni positiivinen

Tasapainovaikutus:
Vähäinen

Nostetaan työasuntovähennyksen tasoa erityisesti kasvukeskuksissa: Esimerkiksi PK-seudulla vähennyksen nosto 450 eurosta 700 euroon kuukaudessa. Säädetään vähennys tulonhankkimisvähennyksestä riippumatta itsenäisesti vähennyskelpoiseksi.

 Työllisyysvaikutus:
Pieni positiivinen

Tasapainovaikutus:
Negatiivinen verotuottovaikutus 3 MEUR suuruusluokkaa (aiempaa korotusta koskevan HE 124/2018 perusteella).

Kannustetaan työnhakuun laajentamalla työnhausta johtuvien kustannusten verovähennyskelpoisuutta: Säädetään työnhakijalle työnhausta aiheutuvat matka- ja majoituskustannukset vähennyskelpoisiksi menoiksi. Lisäksi yrityksen työhaastatteluun kutsumille maksamien matka- ja majoituskorvauksien tulisi olla kaikille työnhakijoille verovapaita. Nykyisin työnhaun menot ovat lähtökohtaisesti vähennyskelvottomia. Haastattelumatkan korvaukset ovat verovapaita, jos hakija saa työn, mutta veronalaista tuloa, jos hakijaa ei oteta palvelukseen.

Työllisyysvaikutus:
pieni positiivinen

Tasapainovaikutus:
vähäinen

Kannustetaan työn vastaanottamiseen kauempaa liikkuvuusavustuksella: Kelan maksaman liikkuvuusavustuksen pidentäminen 1,5 kertaiseksi.

Työllisyysvaikutus:
Pieni positiivinen

Tasapainovaikutus:
Kustannus 2 MEUR suuruusluokkaa.

Lisätietoja:

  • Työllisyys- ja tasapainovaikutuksista: asiantuntija Antti Tanskanen, p. 040 590 0702
  • Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelut viestintäjohtaja Jenni Järvelän kautta, p. 040 556 7156

Kommentit

Kommentoi