EK budjettiriiheen: Alkaneen kasvun edellytyksiä ei saa nyt heikentää

Suomen talous on lähtenyt selkeään kasvuun. Ensi viikon budjettiriihessä ei pidä tehdä päätöksiä, jotka heikentäisivät yritysten investointi- ja kasvuedellytyksiä tai kuluttajien luottamusta. Nyt on päinvastoin aika vahvistaa kasvun edellytyksiä ja viedä jo päätetyt uudistukset määrätietoisesti maaliin.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen tärkein tehtävä on varmistaa, että talouden kasvun vahvistumiselle annetaan mahdollisimman hyvät edellytykset.

”Suomen taloudessa on pitkän heikon jakson jälkeen merkkejä paremmasta. Nyt olisi väärä hetki tehdä päätöksiä, jotka syövät yritysten halua investoida tai kotitalouksien luottamusta. Kasvun edellytyksiä pitää vahvistaa, ei heikentää. Nyt tarvitaan lisää vauhtia investointeihin, uudistumiseen ja työllisyyteen”, EK:n toimitusjohtaja Minna Helle sanoo.

EK pitää tärkeänä, että hallitus jatkaa kasvua tukevaa ja ennakoitavaa verolinjaa. Välillistä verotusta ei pidä kiristää eikä uusia pisteveroja luoda. Kotitalouksien ostovoimaa ja luottamusta tulisi vahvistaa muun muassa palauttamalla kotitalousvähennys vähintään vuoden 2024 tasolle.

Investointiympäristön vahvistamiseksi hallituksen tulee viedä loppuun jo ilmoittamansa hankkeet, kuten puhtaan siirtymän investointiverohyvitys, hukkalämpöä hyödyntävien datakeskusten verotuki sekä suurten energiainvestointien korkovähennysoikeuden palauttaminen. Myös investointien luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus on varmistettava riittävillä resursseilla.

Suomen kilpailuvaltiksi nousseen kohtuuhintaisen, puhtaan ja toimitusvarman sähkön saatavuudesta on pidettävä kiinni. EK esittää pitkäjänteisen sähköistymisen vision laatimista Suomelle. Visiolla on haettava ratkaisut sekä pitkän että lyhyen tähtäimen pullonkauloihin. Sen keskeisten havaintojen ja toimenpide-ehdotusten on oltava hyödynnettävissä vuoden 2027 eduskuntavaalikeskustelussa ja edelleen hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Kasvua on haettava pitämällä kiinni panostuksista yritysvetoiseen T&K-toimintaan ja kohdennettava rahoitusta laaja-alaisesti innovatiivisiin yrityksiin sekä mm. teknologian käyttöönottoon ja konkreettisesti aineetonta arvonluontia tukeviin toimiin. Erityisesti hallituksen on tehtävä korjausliike, jolla panostetaan T&K:n tulosten kaupallistamiseen ja kansainvälistämiseen. Tämä edellyttää niin T&K-rahoituslain muuttamista TKI-rahoituslaiksi kuin kohdennettuja määrärahapäätöksiä.

”Viimeisellä hallituskauden suoralla katseen pitää olla tiukasti kasvussa. Hallitus voi vielä tehdä tärkeitä päätöksiä sen eteen. Innovaatiorahoituksen vahvistaminen, sähköistämisen visiotyö ja investointiympäristöä vahvistavat toimet ovat tässä nyt ensiarvoisen tärkeitä”, Helle korostaa.

Yrityksissä tapahtuvan teknologian käyttöönoton rinnalla julkisen sektorin tekoälymuutosta on vauhditettava niin, että uusi teknologia näkyy nopeasti myös sujuvampina palveluina yrityksille ja kansalaisille. Toimia on vauhditettava kunnianhimoisesti vielä tällä hallituskaudella.

EK muistuttaa myös osaavan työvoiman merkityksestä. Hallituksen tulee pitää kiinni toteutetuista työmarkkinauudistuksista, välttää yritysten hallinnollista taakkaa lisäävää sääntelyä sekä sujuvoittaa työperäistä maahanmuuttoa luomalla yhden luukun mallin. Lisäksi on käynnistettävä työuran aikaisen jatkuvan oppimisen rahoitusmallin valmistelu ja vauhditettava nuorten pääsyä korkea-asteen koulutukseen.

EK:n keskeiset viestit budjettiriiheen:

• jatketaan kasvua, investointeja, työllisyyttä ja omistamista tukevaa verolinjaa
• vältetään investointiympäristöä heikentäviä uusia veroja ja muuta sääntelyä
• viedään jo päätetyt investointeja tukevat uudistukset maaliin
• varmistetaan kohtuuhintaisen, puhtaan ja toimitusvarman energian saatavuus
• suunnataan TKI-panostuksia nykyistä vahvemmin kaupallistamiseen
• vauhditetaan tekoälyn ja muun uuden teknologian käyttöönottoa
• pidetään kiinni työmarkkinauudistuksista ja vahvistetaan osaavan työvoiman saatavuutta
• vahvistetaan viennin ja kansainvälistymisen edellytyksiä