EK ja SAK: Suomi tarvitsee vihdoin päätöksen liikenteen runkoverkosta

Suomen ei kannata enää lykätä päätöksiä siitä, mitkä ovat maan tärkeimpiä pääväyliä ja millainen palvelutaso niille säädetään. Kysymys on välttämätöntä ratkaista niin elinkeinoelämän, kansalaisten liikkuvuuden kuin alueiden elinvoiman vahvistamiseksi. 

Suomen liikennestrategiasta puuttuu keskeinen kulmakivi – valtakunnallisen runkoverkon määrittely. Työmarkkinakeskusjärjestöt EK ja SAK toivovat hallitukselta päätöstä liikenteen pääväylistä:

• Mitkä ovat tärkeimmät maantiet ja rautatiet, jotka yhdistävät Suomen suurimmat keskukset ja tukevat myös yhteyksiä ulkomaille?
• Miten näihin pääväyliin sitoudutaan panostamaan niin palvelutason kuin tulevien investointien näkökulmasta?

Olennaista on riittävän tiukka priorisointi. Tärkeimpien väylien valinnassa on huomioitava eri reittien kansantaloudellinen merkitys. Päätöksenteossa tulee huomioida elinkeinoelämän eri toimialojen tiedot kuljetusten volyymeistä ja massoista mutta myös eri reiteillä liikkuvien kuljetusten euromääräisestä arvosta. Samoin henkilöliikenteen määristä on saatavilla kattavat tiedot ja tulevaisuuden ennusteet.

Kun runkoverkko on määritelty, tulisi tehdä päätös sen yhtenäisestä ja korkeasta palvelutasosta sekä sitoutua siihen lakisääteisesti. Palvelutasoa säädettäessä on huomioitava liikenteen kustannustehokkuus, häiriöttömyys ja turvallisuus kaikkina vuoden- ja vuorokauden aikoina. Maanteillä tarvitaan yhtenäistä henkilöliikenteen 100 km/h nopeustasoa. Rautateiden henkilöliikenteessä on päästävä 160 km/h tasolle ja tavaraliikenteessä vähintään 25 t akselipainoihin.

Myös digipalvelun merkitys kasvaa: pääväylien reaaliaikaiset keli- ym. olosuhdetiedot ovat edellytys kuljetusten luotettavuudelle ja matka-aikojen ennakoitavuudelle. Vastaavasti fyysinen liikenneverkko vaatii rinnalleen häiriöttömät tietoliikenneyhteydet.

Palvelutason yhtenäisyys ja lakisääteisyys on olennaista niin yrityksille, kaupungeille kuin maakunnille, jotta ne kykenisivät ennakoimaan ja hyödyntämään toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti. Tämä puolestaan edistäisi investointeja ja tukisi alueiden kasvua.

Päätös runkoverkoista on tarpeen myös EU-rahoituksen hakemiseksi ja kanavoimiseksi. Ilman kirkkaita omia prioriteetteja Suomen on vaikea neuvotella tasaveroisesti komission ja jäsenmaiden kanssa Euroopan suurista liikennevalinnoista.

EK ja SAK kannustavat päättämään runkoverkosta nyt, kun Suomessa valmistellaan uutta maantielakia ja ratalakia. Valinnat ovat vaikeita, mutta niiden ei saa antaa kaatua aluepolitiikkaan. Valinnoissa on tärkeää tukeutua saatavilla oleviin objektiivisiin kysyntäanalyyseihin ja yhteiseen kokonaisetuun.

Tutustu EK:n ja SAK:n mediatilaisuuden presentaatioihin:
Päätös Suomen runkoverkosta – miksi ja miten?  
Rail Baltica – edellytys Suomen isoille liikennehankkeille

Lisätiedot:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Johtava asiantuntija Tiina Haapasalo, puh. 040 763 1482
Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK: Elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen, puh. 040 016 5004