EK kannattaa luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamista – lisäkannusteet tarpeen
EK:n mielestä luonnonarvomarkkinoiden nykyjärjestelmää kannattaisi kehittää joustavampaan suuntaan, jotta yrityksillä olisi paremmat edellytykset tarttua ekologisen kompensaation ja muiden luontotekojen mahdollisuuksiin. Hallituksen luonnonsuojelulain muutosesitys on kannatettava askel luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamiseksi.
Luonnonarvomarkkinoilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa esimerkiksi maanomistajat voivat toteuttaa positiivisia luontotoimia – kuten soiden ennallistamista – ja myydä näin syntyviä luontohyötyjä yrityksille tai muille toimijoille. Tämä ekologinen kompensaatio avaa yrityksille uuden keinon kantaa ympäristövastuuta ja osallistua luontotekoihin. Laajempana tavoitteena on kanavoida yksityisiä rahavirtoja luonnon ennallistamiseen ja suojeluun.
Hallitus valmistelee paraikaa luonnonsuojelulain muutoksia, joilla pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden käynnistymistä. Hallitus ehdottaa, että viranomaisen varmentamia luonnonarvoyksiköitä olisi mahdollista käyttää nykyistä laajemmin: suoran ekologisen kompensaation lisäksi myös muissa yritysten ympäristövastuullisuutta osoittavissa luontoteoissa.
Kannustimet tarpeen luonnonarvomarkkinoiden kysynnän kasvattamiseksi
EK pitää luonnonarvomarkkinoiden syntymistä tärkeänä tavoitteena, arvioi johtava asiantuntija Minna Ojanperä:
”Huomio tulisi kiinnittää yritysten taloudellisiin kannustimiin, joilla kysyntää voitaisiin vauhdittaa. On syytä selvittää mahdollisuudet verokannustimiin tai pilotoinnin taloudelliseen tukeen, tutkimus- ja kehitysrahoituksen tarjontaan, luvituksen vauhdittamiseen ja muihin motivaatiotekijöihin”.
Hallituksen luonnonsuojelulain muutosesitys on EK:n arvion mukaan kannatettava askel luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamiseksi. Uudistustyötä kannattaisi Ojanperän mukaan viedä vielä pidemmälle, jotta markkinat vauhdittuisivat.
”Luonnonarvomarkkinat ovat vasta lähtökuopissa. Vuonna 2023 voimaan tullut ekologisen kompensaation hallinnollinen prosessi on yrityksissä koettu raskaaksi ja hitaaksi, mikä on selkeästi hidastanut kompensaatiotoimiin ryhtymistä”.
Suomessa on toistaiseksi toteutettu ainoastaan yksi kompensaatiohanke ja sekin kunnan toimesta. Yritykset ovat toistaiseksi hyödyntäneet vapaaehtoisissa luontotoimissaan muita tapoja, kuten yhteistyötä Luonnonperintösäätiön kanssa.
Suomalaisyritysten tietoisuus luontokadon talousvaikutuksista on kaiken aikaa vahvistunut. Sen myötä yrityskentässä on kysyntää uusille käytännön keinoille, joilla ne voivat tuottaa myönteisiä ympäristövaikutuksia, toteaa Ojanperä.
