EK: Vihreää valoa Green Dealille – toimeenpano ratkaisee onnistumisen
Komissio on julkistanut EU:n uuden ilmasto- ja ympäristöohjelman Green Dealin. Ensimmäiset lainsäädäntöehdotukset saadaan jo loppiaisen jälkeen.
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti ilmasto- ja ympäristöpolitiikan uudet suuntaviivat kesäkuussa, ja nyt julkaistu ohjelma rakentuu vahvasti tälle pohjalle.
Nyt julkistetussa tiedonannossa saatiin täsmennyksiä sekä Grean Deal -ohjelman aikatauluun että sen sisältökysymyksiin:
- Ilmastorahoituksen lisääminen. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ym. tuki ovat keino kohtuullistaa ilmastotoimien taloudellista kuormaa jopa 100 miljardin euron arvosta. Ehdotus julki 8.1.2020.
- Ilmastolaki ja vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite. Ehdotus julki 26.2.2020.
- Biodiversiteettistrategian tavoitteena on nostaa EU globaaliksi edelläkävijäksi myös luonnon monimuotoisuuden edistäjänä. Lisäksi uudistetaan metsiin ja maatalouteen liittyvä ohjaus tukemaan ilmasto- ja luontotavoitteita. Ehdotus julki 26.2.2020.
- Kiertotalouden toimintasuunnitelmassa pääfokus on luonnonvarojen kestävässä käytössä resurssi-intensiivisillä aloilla, kuten tekstiili- ja rakennusalalla. Tavoitteita tukee myös EU:n uusi teollisuusstrategia. Ehdotus julki 4.3.2020.
- Laaja-alaisen nollapäästöstrategian tavoitteena on suojella kansalaisten terveyttä sekä vähentää ympäristön pilaantumista. Toimenpiteisiin kuuluvat ilman ja veden laatua koskevat ohjelmat, teollisuuden päästösääntelyn uudistaminen sekä kemikaaleihin liittyvä strategia (julki kesäkuussa 2020) ja myöhempi lainsäädäntöpaketti.
- Vuoden 2030 päästövähennystavoitteen (40 %) kiristys vähintään 50 %:iin ja sitten kohti 55 %:ia. Suunnitelma julki kesään 2020 mennessä.
- Hiilitullit ja linkitys kauppapolitiikkaan. EU-alueelle saapuville tuontituotteille asetettavilla hiilitulleilla (carbon border adjustment mechanism) olisi tarkoitus luoda reilumpaa kilpailua EU:n sisäisillä markkinoilla.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija Kati Ruohomäki näkee komission ohjelmassa paljon mahdollisuuksia:
”Parasta Green Dealissä on sen kattavuus ja ulottuminen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden lisäksi muun muassa rahoitukseen, kiertotalouteen ja teollisuuspolitiikkaan. Ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys ja oikeudenmukainen siirtyminen vähähiiliseen talouteen on nostettu vahvaan rooliin, ja se näkyy rahoituspanostuksissa.”
Ruohomäen mukaan huolenaiheeksi nousee se, että hiilitullit lisäisivät toteutuessaan kauppakonfliktien riskiä. Samoin huolena on Euroopan kilpailukyky muutostilanteessa kohti ilmastoneutraaliutta.
”Suomalaisten kannattaa olla aktiivisia, jotta kasvavaa ilmastorahoitusta pystytään hyödyntämään tulevissa investoinneissa. Samalla on tärkeää, että rahoituskriteerit määritellään niin, että ne kannustavat muutokseen.”
Komission aikataulu on tiukka. Tärkeintä on, että vaikutusarvioista ja huolellisesta valmistelusta ei tingitä ohjelmaa toteutettaessa, Ruohomäki alleviivaa.
EK:n asiantuntija Heidi Lettojärvi seuraa Green Dealiä eritoten ympäristösääntelyn näkökulmasta:
”Komissio nostaa nyt luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen merkittäväksi globaaliksi haasteeksi ilmastonmuutoksen rinnalle. Luonnon monimuotoisuuden varjelu, kiertotalouden edistäminen sekä ympäristöntilan parantaminen haastavat elinkeinoelämää myös Suomessa.”
