EK:n Häkämies: Perhevapaauudistus parantaa tasa-arvoa ja työllisyyttä
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on tyytyväinen, että hallitus on päättänyt budjettiriihessä käynnistää perhevapaauudistuksen valmistelun. Hyvin toteutettuna uudistus lisää naisten työelämätasa-arvoa ja nostaa Suomen työllisyysastetta.
Häkämies on tyytyväinen siitä, että hallitus valmistelee uudistuksen yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Uudistus tulisi toteuttaa vielä tällä hallituskaudella.
- Nyt ei pidä tyytyä näennäisuudistukseen. Toteutuessaan perhevapaauudistus on merkittävä askel siinä, että naisten työllisyysaste nousee samalle tasolle kuin Ruotsissa. Käytännössä se merkitsee jopa 50 000 työllistä enemmän, eikä hallituksen tavoittelemaa 72 prosentin työllisyysastetta voida saavuttaa ilman tätä uudistusta, painottaa Häkämies.
EK kiittää myös sitä, että hallitus päätti keventää tuloverotusta 270 miljoonalla eurolla. Tällä kompensoidaan palkansaajille kilpailukykysopimuksessa kohdennetut sivukulujen korotukset. Sen sijaan niin sanotun raippaveron jatkaminen sovittua pidempään on kohtuutonta: yli 72 000 euroa vuodessa tienaavien verotus on progressiivisen verotuksen myötä erittäin kireää jo nyt.
EK on myös pettynyt, että alkoholiveroa nostetaan voimakkaasti. Sadan miljooonan euron alkoholiveron korotus vaikuttaa kielteisesti erityisesti matkailu- ja ravintola-alan, kaupan ja elintarviketeollisuuden kehitykseen. Samoin energiatehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon toimintaedellytysten heikentäminen ei ole kannatettavaa.
Panostukset osaamiseen ja koulutukseen ovat tarpeellisia, mutta niiden taso jää edelleen liian vaatimattomaksi.
- Osaavan työvoiman saatavuus uhkaa jo talouden kasvua. Hyvä, että hallitus toteuttaa muuntokoulutuksen kaltaisia toimenpiteitä, mutta esimerkiksi kannustinloukkuongelma jää edelleen vaille ratkaisua, arvioi Häkämies.
EK pitää hyvänä, että yritystukijärjestelmää uudistetaan. Tavoitteena tulee olla yritysten uudistuminen ja kilpailukyky. On syytä perustaa yritystukipäätökset niiden vaikuttavuuteen, kuten työllisyyteen ja kansainvälisesti tasavertaiseen kilpailuasetelmaan.
Julkisen talouden tervehdyttämiseksi tarvitaan edelleen pitkäjänteistä uudistustyötä. Maltilliset lisäpanostukset budjetissa ovat hyvä alku tälle työlle.
