EK:n Yrittäjyyslinjaukset 2015–2019: Ylisääntelyn purkaminen hallitusohjelman keskiöön
Tulevaan hallitusohjelmaan pitää saada yksiselitteiset ja velvoittavat tavoitteet siitä, kuinka ylisääntelyä sitoudutaan purkamaan, vaatii EK:n tuore PK-johtaja Jyrki Hollmén. Hallinnollinen taakka on TEM:in raportin mukaan noin 2 % Suomen BKT:stä eli yli 4 miljardia euroa vuodessa.
Itse aiheutettu kustannus- ja hallintokuorma osuu kipeimmin juuri pk-yrityksiin, joiden rajalliset voimavarat pitäisi kohdentaa yritystoiminnan kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.
Valtiovalta on tunnustanut ongelman, mutta paremman sääntelyn toimintaohjelmat eivät ole tuottaneet tulosta. Nyt tarvitaan suurempaa sitoutumista, painottaa Jyrki Hollmén:
– Tulevan hallituksen täytyy sitoutua määrällisiin tavoitteisiin sääntelyn purkamisessa. Esimerkiksi Tanskan hallitus vähentää hallinnollista taakkaa joka vuosi 2 miljardilla kruunulla vuoteen 2020 asti. Norjan hallitus puolestaan yksinkertaistaa lainsäädäntöä 15 miljardilla kruunulla vuoteen 2017 mennessä.
On herättävä uudistamaan koko ajattelutapaa: jos yhteiskuntamme valitsee uudistumisen tien, meidän on tarjottava yrityksille ja kansalaisille sen edellyttämä joustavuus, uskoo Hollmén:
– On nurinkurista, että uusien lakien, määräysten ja rajoitusten säätäminen on muodostunut ensisijaiseksi keinoksi, jolla poliittiset päättäjät ”kehittävät” Suomea. Kuitenkin ylhäältä saneltu jäykkä sääntely on myrkkyä uudistumiselle. Se ylläpitää vanhoja rakenteita, minkä lisäksi se tuottaa raskasta byrokratiakuormaa. Laskua maksavat niin yritykset kuin kansalaisetkin.
– Sääntely on saavuttanut pisteen, jossa se ei enää kehitä vaan jämähdyttää Suomen paikalleen. Muut maat menevät ohi, mikä näkyy esim. IMD:n vertailussa, jonka mukaan Suomi on pudonnut investointikohteena sijalle 58.
Ongelmaa kärjistää Hollménin mukaan se, että lainvalmistelusta puuttuu pk-vaikutusarviointi käytännössä kokonaan, eikä se varsinkaan vaikuta lainsäädäntöprosessin lopputuloksiin.
EK:n Yrittäjävaltuuskunta on laatinut Yrittäjyyslinjaukset vuosille 2015–2019. Ne sisältävät toimenpide-ehdotukset sääntelyn, julkisen sektorin, verotuksen ja työmarkkinoiden uudistamiseksi. Sääntelyn osalta esitetään seuraavaa:
- Sitoudutaan hallitusohjelmassa muiden Pohjoismaiden tapaan määrällisiin tavoitteisiin.
- Keskitetään sääntelyn purkaminen ja järkevöittäminen pääministerin kanslian (VNK) alaisuuteen.
- Jokaisen ministeriön tulee sitoutua ”1 sisään, 2 ulos” -periaatteeseen: uuden säädöksen yhteydessä tulee aina esittää kahden säädöksen poistamista.
- Pitäydytään EU-sääntelyn täytäntöönpanossa vähimmäisvaatimuksissa, eikä pahenneta byrokratiaa omilla kansallisilla lisäyksillä.
Tutustu EK:n Yrittäjyyslinjauksiin vuosille 2015 – 2019: Mahdollisuuksien Suomi.