Elinkeinoelämä EU:n 2030-ilmastouudistuksista: Onnistumisen edellytyksenä investointimyönteinen lainsäädäntö

55 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä edellyttää yrityksiltä ennennäkemättömän massiivisia investointeja. Elinkeinoelämä vetoaa Suomen hallitukseen: vaikuttakaa investointimyönteisen lainsäädännön puolesta, kun EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa uudistetaan isolla kädellä. Ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa niin, ettei samalla heikennetä yritysten kilpailukykyä.

EU:n kestävän kasvun ohjelma Green Deal harppaa 14.7. ison askeleen kohti käytännön toimeenpanoa, kun komissio julkistaa ns. Fit for 55 -lainsäädäntöehdotukset. Ne kertovat, kuinka Euroopan on määrä saavuttaa 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä.

Komissio esittää merkittäviä uudistuksia ja tiukennuksia liittyen esimerkiksi päästökauppaan, liikenteeseen, hiilitullien käyttöönottoon, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden pelisääntöihin sekä energiaverotukseen.

Yritykset ilmastokäänteen ajuriksi

Elinkeinoelämä kannattaa EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Vuoden 2030 päästövähennystavoite on tärkeä välietappi kohti hiilineutraalia Eurooppaa vuonna 2050.

Vuoden 2030 tiukentunut ilmastotavoite on kuitenkin elinkeinoelämälle ennennäkemätön ponnistus, arvioi Jyri Häkämies:

”Päästövähennystavoitteen toteutuminen edellyttää yrityksiltä massiivisia investointeja innovaatioihin, teknologiaan sekä vähäpäästöiseen tuotantoon ja palveluun. Koska yritykset ovat ilmastopolitiikan keskeisiä ajureita, on myös Fit for 55 -lainsäädännön oltava yritys- ja investointimyönteistä.”

Suomen hallitus saa Fit for 55 –pakettiin sisältyvät lakiesitykset käsiteltäväkseen syksyllä. Suomen on tärkeää vaikuttaa sen puolesta, että päästöjä saataisiin vähennettyä mahdollisimman kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti, arvioi Jyri Häkämies.

”Myös Suomea on kehitettävä houkuttelevana investointiympäristönä. Se tarkoittaa ennakoitavuuden lisäksi viranomaisten lupaprosessien sujuvuutta, hyviä innovaatioedellytyksiä, kilpailukykyistä verotusta ja valtion mukanaoloa korkean riskin teknologiainvestoinneissa.”

Lainsäädäntökokonaisuus on valtava ja EK:ta huolettaa kireä aikataulu. Lainsäädännön voimaantulo tapahtunee aikaisintaan vuoden 2025 alussa. Näin ollen elinkeinoelämälle jää vain kuusi vuotta aikaa viedä läpi tarvittavat muutokset ja investoinnit.

Fit for 55 tulee sisältämään 12 lakiehdotusta, jotka kaikki vaikuttavat Suomen elinkeinoelämään. Alla EK:n näkemyksiä niistä keskeisimpiin.

EK:n näkemyksiä Fit for 55 -lainsäädäntöön

• Päästökaupassa on minimoitava hiilivuodon riski eli tuotannon siirtyminen kolmansiin maihin. Siksi päästöoikeuksien riittävä ilmaisjako ja sähkökustannusten kansallinen kompensaatio ovat tarpeen jatkossakin. Päästökaupan pitäisi myös kannustaa uuden teknologian käyttöön. EK:n tarkemmat kannat päästökauppaan.
• Merenkulun päästövähennystoimien tulee olla ensisijaisesti globaalisti tasaveroisia. EU:hun rajoittuvassa meriliikenteen päästökaupassa on huomioitava Suomea koskevat talvimerenkulun erityisolosuhteet. EK:n tarkemmat kannat meriliikenteen päästökauppaan.
• EU tarvitsee tehokkaat keinot ehkäistä hiilivuotoa ja tasoittaa kilpailukenttää. Hiilitullit eivät ole tähän ensisijainen keino, vaan hiilivuotoa tulee torjua ennen muuta päästökaupan pelisäännöillä. Hiilitulleihin liittyy myös merkittäviä riskejä, jotka voivat vaikeuttaa myös Suomen kauppasuhteita ja vientiä. EK:n tarkemmat kannat hiilitulleihin.
• Energiatehokkuuden parantamisessa tärkeintä on lainsäädännön joustavuus. Jäsenmaille ja yrityksille tulee sallia monipuolinen keinovalikoima. Suomessa on voitava jatkaa vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten käyttöä. EK:n tarkemmat kannat energiatehokkuuteen.
• Energiaverodirektiivi on vanhentunut, ja se tulisi päivittää EU:n uudistuneen energia- ja ilmastopolitiikan mukaiseksi. Samalla on huomioitava yritysten kilpailukyky, koska energiaverotuksella on merkittävä taloudellinen vaikutus. Talousvaikutukset korostuvat Suomessa johtuen maantieteestä ja tuotantorakenteesta. EK:n tarkemmat energiaverotukseen.
• Kustannustehokkuuden tulisi olla ensisijainen periaate, joka ohjaa ilmastotavoitteiden toteuttamista asetettaessa maakohtaisia tavoitteita päästökauppasektoreiden ulkopuolella. On tärkeää sallia maksimaaliset joustot niin EU:n sisällä kuin kansainvälisesti.
• Uusiutuvan energian direktiivissä tulisi keskittyä edistämään Euroopan sähköistymistä tukemalla energiajärjestelmän uudistumista mahdollisimman markkinaehtoisesti. Lisäksi sektori-integraatio ja vetytalous tuovat uusia tapoja kuluttaa ja tuottaa energiaa, mitä on edistettävä uudella infrastruktuurilla ja markkinapelisäännöillä. Kestävästi tuotettua biomassaa tarvitaan myös fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä.
• EK:n tarkemmat kannat maakohtaisiin tavoitteisiin, maankäyttöön ja uusiutuvaan energiaan.
• EK:n kannat Fit for 55 -lainsäädäntöön kokonaisuutena.