EU:n 2030-ilmastotoimien uudistusesitys kohtuullisen onnistunut – hiomistakin lakipakettiin jää

Ilmastolakipaketti on kattava kokonaisuus, josta löytyy sekä toimivaa päästösääntelyä että myös huolestuttavia osia. Päästökaupan laajentuminen meri- ja tieliikenteeseen samoin kuin hiilitullien käyttöönotto tuovat lisää menoja yrityksille. Kuitenkin samaan aikaan tarvittaisiin mittavia lisäpanostuksia investointeihin ja uusiin teknologioihin.

EU komissio julkaisi 14.7 ehdotuksensa EU:n energia- ja ilmastolainsäädännön uudistamiseksi. Sen avulla Eurooppa pyrkii vähentämään ilmastopäästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

EK tukee vahvasti EU:n ilmastotoimien tiukentamista, ja samalla tunnistetaan valtava lisäsatsausten tarve, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

”Päästövähennystavoitteen toteutuminen edellyttää yrityksiltä massiivisia investointeja innovaatioihin, teknologiaan sekä vähäpäästöiseen tuotantoon ja palveluun. Koska yritykset ovat ilmastopolitiikan keskeisiä ajureita, on myös Fit for 55 -lainsäädännön oltava yritys- ja investointimyönteistä. EU:n on toimintaympäristönä säilyttävä suotuisana investoinneille verrattuna muihin talousmahteihin. Myös Suomen hallituksen on vaikutettava, että tähän päästäisiin.”

Johtava asiantuntija Kati Ruohomäki listaa lakipaketin tärkeimmät plussat seuraavasti:

1. Kokonaisuutena EU:n tapa paketoida monta esitystä yhteen on toimiva. Lisäksi 55 %:n päästötavoitteeseen pyritään kohdistamalla tarvittavat lisäkiristykset kaikkiin toimialoihin ja jäsenmaihin.
2. Päästökaupan päärooli päästöjen hinnoittelussa ja ”katottamisessa” nousee selkeästi esiin. Hiilivuodon ehkäisytoimet, kuten ilmaisjako ja sähkön hinnan kompensaatio, säilyvät jatkossakin. Lisäksi päästökaupassa huomioitaisiin uusia ilmastotekniikoita, kuten hiilidioksidin talteenotto ja uudelleenkäyttö pitkäikäisissä tuotteissa.
3. Hiilitullit linkitetään vahvasti päästökauppaan, koska tuonnille ostettaisiin rajalla päästöoikeuksia omasta varannosta.
4. Energiatehokkuudessa komissio sallii vapaaehtoisen sopimustoiminnan. Suomessa se toimii menestyksellä ja mukana on yli 60% energian käytöstä, mm. yrityksiä, kiinteistötoimijoita ja kuntia.

Merkittävimmät muutostarpeet ovat:

1. Päästökauppa: Ilmaisia päästöoikeuksia tulee hiilivuodon ehkäisemiseksi jakaa täysimääräisesti, kunnes hiilitullit osoittautuvat toimivaksi ratkaisuksi. Päästökaupassa tulisi hyväksyä myös yritysten Euroopan ulkopuolella tekemät ilmastotoimet.
2. Meriliikenteen päästökauppa: Hyvitettävä jäävahvistettujen alusten isompi polttoaineen kulutus.
3. Tieliikenteen päästökauppa: Tarpeellisuutta vielä harkittava, koska olisi päällekkäinen polttoaineveroille, bio-osuudelle ja ajoneuvojen päästösäätelylle. Suomessa on korkea tieliikenteen verotus ja pitkät kuljetusmatkat.
4. Hiilitullit: Käyttöönoton hyödyt ja haitat tulee vielä vakavasti punnita, jotta mm. kauppakumppanien vastatoimet vältetään.
5. Energiatehokkuus: Komission esitys maakohtaisten energiansäästövelvoitteiden tuplaamisesta arveluttaa. Säästötoimia on Suomessa toteutettu järjestelmällisesti 90-luvulta lähtien, mutta määräänsä enempää ei niitäkään voi löytyä.

Suomi ja muut jäsenmaat aloittavat lakipaketin käsittelyn heti heinäkuussa, samoin kuin mepit EU:n parlamentissa. Valmista saadaan mahdollisesti vuoden 2023 keväällä, jonka jälkeen uudistukset viedään kansalliseen lainsäädäntöön.

EK:n huomioita keskeisiin Fit for 55 -lakiesityksiin (perustuu ennakkotietoihin)

Fit for 55 tulee sisältämään 12 lakiehdotusta, jotka kaikki vaikuttavat Suomen elinkeinoelämään. Alla EK:n näkemyksiä niistä keskeisimpiin:

Päästökauppa
Päästökaupassa on minimoitava hiilivuodon riski eli tuotannon siirtyminen kolmansiin maihin. Siksi päästöoikeuksien riittävä ilmaisjako ja sähkökustannusten kansallinen kompensaatio ovat tarpeen jatkossakin. Päästökaupan pitäisi myös kannustaa uuden teknologian käyttöön. EK:n tarkemmat kannat päästökauppaan.

Merenkulun päästökauppa
Merenkulun päästövähennystoimien tulee olla ensisijaisesti globaalisti tasaveroisia. EU:hun rajoittuvassa meriliikenteen päästökaupassa on huomioitava Suomea koskevat talvimerenkulun erityisolosuhteet. EK:n tarkemmat kannat meriliikenteen päästökauppaan.

Hiilitullit
EU tarvitsee tehokkaat keinot ehkäistä hiilivuotoa ja tasoittaa kilpailukenttää. Hiilitullit eivät ole tähän ensisijainen keino, vaan hiilivuotoa tulee torjua ennen muuta päästökaupan pelisäännöillä. Hiilitulleihin liittyy myös merkittäviä riskejä, jotka voivat vaikeuttaa myös Suomen kauppasuhteita ja vientiä. EK:n tarkemmat kannat hiilitulleihin.

Energiatehokkuus
Energiatehokkuuden parantamisessa tärkeintä on lainsäädännön joustavuus. Jäsenmaille ja yrityksille tulee sallia monipuolinen keinovalikoima. Suomessa on voitava jatkaa vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten käyttöä. EK:n tarkemmat kannat energiatehokkuuteen.

Energiaverotus
Energiaverodirektiivi on vanhentunut, ja se tulisi päivittää EU:n uudistuneen energia- ja ilmastopolitiikan mukaiseksi. Samalla on huomioitava yritysten kilpailukyky, koska energiaverotuksella on merkittävä taloudellinen vaikutus. Talousvaikutukset korostuvat Suomessa johtuen maantieteestä ja tuotantorakenteesta. EK:n tarkemmat energiaverotukseen.

Maakohtaiset päästötavoitteet, ns. taakanjako
Kustannustehokkuuden tulisi olla ensisijainen periaate, joka ohjaa ilmastotavoitteiden toteuttamista asetettaessa maakohtaisia tavoitteita päästökauppasektoreiden ulkopuolella. On tärkeää sallia maksimaaliset joustot niin EU:n sisällä kuin kansainvälisesti.

 Uusiutuva energia
Uusiutuvan energian direktiivissä tulisi keskittyä edistämään Euroopan sähköistymistä tukemalla energiajärjestelmän uudistumista mahdollisimman markkinaehtoisesti. Lisäksi sektori-integraatio ja vetytalous tuovat uusia tapoja kuluttaa ja tuottaa energiaa, mitä on edistettävä uudella infrastruktuurilla ja markkinapelisäännöillä. Kestävästi tuotettua biomassaa tarvitaan myös fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä.

 EK:n tarkemmat kannat maakohtaisiin tavoitteisiin, maankäyttöön ja uusiutuvaan energiaan.

EK:n kannat Fit for 55 -lainsäädäntöön kokonaisuutena.