EU:n taloudellisen turvallisuuden politiikka alkaa konkretisoitua

EU:n komissio on julkistanut näkemyksiään siitä, kuinka Euroopan tulisi vastata geotalouden ja suurvaltakamppailun haasteisiin uudella taloudellisen turvallisuuden strategialla. EK:n mielestä on ehdottaman tärkeää välttää ylilyöntejä, kun yritysten kansainvälistä liiketoimintaa aletaan rajoittamaan, tai jopa kieltämään taloudellisen turvallisuuden nimissä. Uusien politiikkatoimien oikeasuhteisuus ja tasapainoisuus on varmistettava: toimivia sisämarkkinoita ja kansainvälistä kauppaa tarvitaan jatkossakin. Vahva ja avoin talous on edellytys myös taloudelliselle turvallisuudelle. EU ei saa muuttua protektionistiseksi kauppalinnakkeeksi, joka vääristää kilpailua. Tällä tavoin se vain menettää kilpailukykynsä.

Euroopan taloudellisen turvallisuuden vahvistaminen on tärkeää ja komission 24.1. julkistamassa tiedonannossa on paljon myönteistä. Komissio on oikealla asialla, kun se pyrkii estämään kriittisen teknologian tai tiedon joutumisen kilpailijamaissa vääriin käsiin investointi- tai tutkimusyhteistyön seurauksena. Samoin on kannatettavaa yhdenmukaistaa kaksikäyttötuotteiden valvontaa ja estää niiden päätyminen esimerkiksi Venäjän tai muiden sotaa käyvien maiden käyttöön. On tärkeää myös sopia yhteisestä EU-linjasta, jotteivät yksittäiset EU-maat tee omia erityisjärjestelyistä esimerkiksi Kiinan tai USA:n kanssa.

Sen sijaan isoja huolia liittyy siihen, mikäli taloudellista turvallisuutta päädyttäisiin vahvistamaan rajoittamalla ylimitoitetusti kansainvälistä kauppaa, investointeja ja erityisesti tutkimusyhteistyötä sekä samalla vääristämään markkinoita ja kilpailua. Tämä lisäisi myös yritysten liiketoiminnassa kuluja ja epävarmuutta. Tähän asti Euroopan kilpailukyvyn keskiössä ovat olleet toimivat sisämarkkinat ja avoin kauppa kolmansien maiden kanssa ja näin tulee olla jatkossakin.

Eniten kritiikkiä yritysten ja sijoittajien keskuudessa on herättänyt komission suunnitelma  alkaa valvoa ja säännellä EU:n ulkopuolelle kohdentuvia investointeja ja yrityskauppoja. Vaikutukset voisivat olla kauaskantoiset, jos pääoman liikkuvuutta alettaisiin laajasti rajoittaa. Se voisi entisestään heikentää eurooppalaisten yritysten pärjäämistä globaaleissa arvoketjuissa. Yrityskaupat EU:n ulkopuolella voivat jopa vahvistaa eurooppalaisia yrityksiä ja niiden toimitusketjuja sekä samalla Euroopan taloutta.

On tärkeää välttää ylilyönnit, kun yritysten kansainvälistä toimintaa rajoitetaan tai jopa kielletään taloudellisen turvallisuuden nimissä. Vaarana on, että kaupan ja markkinoiden toimivuus häiriintyy, aito kilpailu kärsii ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyky heikkenee. On varmistettava, ettei EU muutu protektionistiseksi markkinalinnakkeeksi, kun se kuitenkin on yhä riippuvainen kolmansista maista esimerkiksi kriittisissä raaka-aineissa, teknologiassa ja tutkimusyhteistyössä.

Suurvaltajännitteiden ja kriisien keskellä EU:n komissio on jo tehnyt useita sääntelyaloitteita, joilla pyritään parantamaan Euroopan talouden kestävyyttä ja turvallisuutta. Nyt olisi korkea aika edetä näissä aloitteissa luottaen markkinaehtoisuuteen, toimiviin sisämarkkinoihin ja kansainvälisiin kauppasuhteisiin – luonnollisesti panostaen riskienhallintaan ja reagoiden uuden aikakauden haasteisiin. Yritykset osaavat toimia tehokkaasti kansainvälisessä kaupassa ja EU:n sisämarkkinoilla, samalla hajauttaen riskejä ja kasvattaen omaa ja koko EU:n talouskestävyyttä. Haitallisten riippuvuuksien välttäminen on yhteinen intressi.

Suomalaisen elinkeinoelämän kannalta olisi tärkeää varmistaa seuraavat seikat, kun taloudellisen turvallisuuden politiikalle haetaan EU:ssa sisältöä:

1. EU:n houkuttelevuus kauppakumppanina: Varmistetaan, että EU on jatkossakin kiinnostava ja haluttu kauppa- ja investointikumppani yrityksille niiden kotimaasta riippumatta.
2. Avoimen kaupan turvaaminen: Tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus pitää olla jatkossakin EU:n sisämarkkinoiden peruspilareita. Samaa tavoitetta on ajettava myös kolmansien maiden kanssa kauppa- ja kumppanuussopimuksien kautta.
3. Tunnistetaan vaikutukset vientiin, investointeihin ja talouteen: Kilpailukyky- ja talousvaikutukset on analysoitava ja huomioitava korostetun tarkkaan, jos kauppaa, vientiä, investointeja ja tutkimustoimintaa aletaan poikkeuksellisesti rajoittamaan.
4. Korkea kynnys kaupan rajoituksille: Kaupan, investointien ja tutkimuksen rajoitusten ja kieltojen on oltava harvinaisia poikkeuksia ja mahdollisesti määräaikaisia toimia, joiden kielteiset vaikutukset on pyrittävä rajaamaan tarkoin. Samoin on tunnistettava toisten maiden vastatoimien riskit ja vaikutukset EU:n talouteen ja yrityksiin.
5. Läpinäkyvät ja yhdenmukaiset ratkaisut: Kaksikäyttötuotteiden ja kriittisten investointien valvonnassa sekä poikkeuksellisessa rajoittamisessa on varmistettava, että jäsenmaiden tulkinnat ovat yhdenmukaisia. Muussa tapauksessa vaarana on kilpailun vääristyminen.