Hallituksen linjaus keikkatyösopimuksista heikentää työllisyyttä
Hallituksen puoliväliriihen linjaus keikkatyösopimusten (nollatuntisopimusten) käytön rajaamisesta vähentää uusien työpaikkojen syntymistä. Hallituksen tarkoitus oli luoda edellytyksiä työllisyysasteen nousulle, mutta keikkatyösopimusten rajaamisen vaikutus on päinvastainen, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo.
Keikkatyösopimukset ovat olleet erittäin tärkeitä aloilla, joilla on suuret ja usein vaikeasti ennustettavat vaihtelut työvoiman tarpeelle. Mahdollisuus keikkatyösopimuksiin on antanut pienille ja keskisuurille yrityksille niiden tarvitsemaa joustoa. Keikkatyövoimaa käyttäen yritykset ovat voineet ottaa vastaan tilauksia, joista ne olisivat muutoin joutuneet kieltäytymään.
– Keikkatyösopimusten rajaaminen hallituksen esittämällä tavalla merkitsee, että osa työpaikoista jääkin syntymättä. Hallituksen esittämä uudistus pakottaisi erityisesti pienet- ja keskisuuret yritykset turvautumaan vuokratyövoimaan tai teettämään enemmän töitä ylitöinä. Vuokratyövoiman käyttö on sinänsä hyvä tapa vastata kausivaihteluihin, mutta ei voi olla niin, että lainsäätäjä pakottaa yritykset turvautumaan vain vuokratyövoiman käyttämiseen, Oksala ihmettelee.
– Hallituksen kaavailema linjaus merkitsisi käytännössä sitä, että työnantaja ei keikkasopimusta tehdessään voi olla varma, tulkitaanko sopimus jälkikäteen määrätyt tunnit takaavaksi työsopimukseksi. Tämä johtaa siihen, että työllistämiskynnys nousee, jos sopimusta tehdessä yrityksen täsmällinen tarve työtunneille on epävarma.
Keikkatyösopimukset ovat myös palkansaajien näkökulmasta toimivia. Ne sopivat hyvin monen elämäntilanteeseen. Tilastokeskuksen mukaan noin 70 prosenttia keikkatyöntekijöistä ilmoittaa, ettei halua lisätyötunteja.
