Maankäyttö- ja rakennuslaissa turvattava elinkeinojen elinvoima sekä vahvistettava maanomistajan oikeuksia

Käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistuksen toteutusmallilla on merkittävä vaikutus siihen, minkälaisessa toimintaympäristössä Suomen yritykset ja elinkeinoelämä uudet haasteet ja mahdollisuudet kohtaavat.

Mittavan MRL-uudistuksen valmistelu lähenee loppua, ja julkista lausuntokierrosta odotetaan maaliskuulle. MTK:n, SLC:n, Rakennusteollisuus RT:n ja ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n yhteisessä MRL-webinaarissa 15.1. keskustellaan, onko elinkeinoelämän ääntä kuultu riittävästi.

Yksi uudistuksen tärkeistä tavoitteista on ollut alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän yksinkertaistaminen. Nyt on pidettävä huoli siitä, että se toteutuu, järjestöt toteavat yhdessä.

– MTK pyrkii uudistuksessa viemään etenkin omistusoikeutta ja korvaustasoja maanomistajalle suotuisampaan suuntaan. Maanomistajat kokevat voimattomuutta kaavoituksessa tai pelkäävät sekavuutta ja lisäbyrokratiaa tavallisille metsänomistajille ja viljelijöille, MTK:n lakimies Leena Kristeri toteaa.

Uudistuksessa on tärkeää kehittää kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä niin, että poistetaan turhat viiveet kaavoituksesta sekä helpotetaan kaavoituksen ja rakentamisen käynnistymistä.

– Lakiin lisättäväksi esitetyt kaava-aloiteoikeus ja mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksia ovat keskeisiä ja erittäin kannatettavia uudistuksia ja vastaavat osaltaan kaavoituksen vauhdittamiseen. Näillä uudistuksilla edistetään samalla ripeää kaupunkikehitystä ja ilmaston muutoksen hillintää, kun mm. uusiutuvan ja vähähiilisen energiantuotannon hankkeet saavat vauhtia, EK:n johtava asiantuntija Satu Räsänen sanoo.

Suurimmissa kasvukeskuksissa tonttimaan niukkuus vaikeuttaa asuntohankkeiden käynnistymistä. Maanomistajien aloitteilla saadaan uusia ja täydennysrakennettavia alueita asuntorakentamiseen piiriin.

– Kuntien antaessa esimerkiksi rakennusliikkeille mahdollisuuden valmistella kaavaa saadaan aikaan toteutumiskelpoisia hankkeita ja lisäresursseja kaavoitukseen. Meillä on jo hyviä esimerkkejä siitä, kuinka kuntien ja rakennusliikkeiden yhteistyössä on toteutettu erityisesti täydennysrakennushankkeita, joissa asuntoja on rakennettu hyville sijainneille valmiiden palvelujen ja liikenneyhteyksien varrelle. Kaavamonopoli säilyy silti aina kunnalla, Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaava johtaja Anu Kärkkäinen toteaa.

Maanomistajat odottavat uudistukselta avoimuutta sekä laadukasta vuorovaikutusta.

– Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää, mutta luonnonsuojelun tulee olla joko vapaaehtoista tai perustua lakiin. Vapaaehtoisissa suojelutoimissa kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Toimiva vuorovaikutus ja ennustettavuus ovat pitkäjänteisen metsänkäytön edellytyksiä. Korvausten on lisäksi tietenkin toteuduttava oikeudenmukaisesti, jos maanomistajan oikeuksia kaavoituksella rajataan, painottaa SLC:n varapuheenjohtaja Thomas Antas.

Keskustelua aiheesta voi seurata sosiaalisessa mediassa tunnisteella #MRLuudistus.