Taloustutkimus: Enemmistö suomalaisista kannattaa vahvasti menosäästöihin painottuvaa sopeutusta
Julkisen talouden sopeutuksessa yli puolet (54 prosenttia) vastaajista suosii vaihtoehtoa, jossa vähintään kaksi kolmasosaa sopeutuksesta toteutetaan menosäästöillä, ilmenee Taloustutkimuksen EK:lle tekemästä kyselystä. Lähes kokonaan tai kokonaan veronkorotuksiin perustuvia vaihtoehtoja kannattaa yhteensä vain 10 prosenttia vastaajista.
Kokonaan menosäästöillä sopeuttaisi 19 prosenttia vastaajista, lähes kokonaan menosäästöillä 20 prosenttia ja pääosin menosäästöillä 15 prosenttia. Noin joka viides jakaisi sopeutuksen puoliksi menosäästöjen ja veronkorotusten kesken. Vain kaksi prosenttia vastaajista tekisi sopeutuksen pelkästään veronkorotuksilla.
”Kansalaisten mielipide on hyvin linjassa tuoreen taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden kanssa. Suomen julkisen talouden sopeutus kannattaa toteuttaa ennemmin menosäästöin kuin veronkorotuksin. Suomessa on maailman korkeimpiin kuuluvat julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ja tämä ei näytä menneen suomalaisilta ohitse, koska he painottavat menoleikkauksia”, kommentoi tuloksia EK:n johtaja Sami Pakarinen.
Perintö- ja lahjaverotuksen uudistaminen saa vankan kannatuksen
Kyselyssä 65 prosenttia vastaajista kannattaa perintö- ja lahjaveron poistamista ja siirtymistä luovutusvoittoverotukseen, jossa vero maksetaan vasta perityn omaisuuden myynnin yhteydessä. Eri mieltä tästä on 23 prosenttia vastaajista.
”Perintöverotuksen korvaaminen järkevällä luovutusvoittoverotuksella on täysin mahdollista tehdä ja näin vastata kansalaisten odotuksiin heidän eniten vihaaman veron suhteen. Ruotsi poisti kyseisen veron jo yli 20 vuotta sitten ja tätä esimerkkiä haluttaisiin seurata, jos kansalta kysyttäisiin. Punttien tasaaminen taloudellisen toimintaympäristön suhteen Ruotsin kanssa ei juuri muita veropoliittisia ratkaisuja kaipaisikaan. Tämä on suurin kivi kengässä tällä hetkellä, puhuttiinpa sitten kasvun vauhdittamisesta tai kasvuyritysten rahoituksesta”, Pakarinen jatkaa.
Tuloverokevennyksiä pitää hyvänä keinona vauhdittaa Suomen kasvua 51 prosenttia vastaajista, kun taas 27 prosenttia on väittämästä eri mieltä. Yhteisöveron keventämistä pitää hyvänä kasvutoimena julkisen talouden kannalta 36 prosenttia, eri mieltä on 35 prosenttia.
Hyvinvointialueiden verotusoikeus saa selvästi vähemmän kannatusta: sitä kannattaa 24 prosenttia ja vastustaa 46 prosenttia vastaajista.
Työttömyyden nopeaan vähenemiseen uskoo harva
Kansalaisten odotukset työttömyyden kehityksestä ovat varovaisia. Vastaajista 49 prosenttia arvioi, että työttömyys joko lisääntyy tai ei vähene seuraavan kuuden kuukauden aikana. 34 prosentin mielestä työttömyys vähenee vain vähän. Jonkin verran tai merkittävästi sen odottaa vähenevän yhteensä 13 prosenttia.
”Talouden hyvät uutiset eivät ole vielä laajamittaisesti tavoittaneet kaikkia suomalaisia. Työllisyydessä nähty käänne on vasta niin tuore, että sen ei ole nähty vaikuttavan työttömyyteen. Kun talouden veto ja työllisyyskehitys vahvistuvat, kansalaisten mielet muuttuvat positiivisemmiksi”, Pakarinen toteaa.
Taloustutkimus toteutti kyselyn EK:n käyttöön internet-paneelissaan 1.–5.10.2026. Kyselyyn vastasi 1 184 henkilöä, ja kohderyhmänä oli Manner-Suomen yli 18-vuotias väestö. Otos muodostettiin satunnaisotannalla paneelin jäsenistä ja painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja tämänhetkisen puoluekannatuksen mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen ilmoittama tilastollinen virhemarginaali on koko otoksessa suurimmillaan noin ±3,1 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.
