Työmarkkinajärjestöjen esitys työterveyshuollossa tapahtuvan koronarokottamisen korvaamisesta
Työmarkkinakeskusjärjestöt EK, Akava, SAK ja STTK esittävät yhdessä mallia, miten työterveyshuollossa tapahtuva koronarokottaminen tulisi korvata.
– Kaikki voimat pitää valjastaa rokottamisen onnistumiseen. On positiivista, että työterveyshuollolla on mahdollisuus osallistua rokotusprosessiin. Valitettavasti korvauksiin liittyvissä asioissa on vielä useita ongelmia ja siitä syystä haluamme kiinnittää niihin yhdessä huomiota, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Työmarkkinajärjestöjen yhteinen esitys:
Valtioneuvosto antoi 22.12.2020 tartuntatautilain nojalla asetuksen vapaaehtoisista koronarokotuksista. Asetuksen kanssa julkaistiin siihen liittyvä muistio asetuksen toimeenpanon tueksi.
Asetuksen mukaan työterveyshuollolla on oikeus osallistua rokotusten toimeenpanoon tartuntatautilain 49 §:n mukaisesti. Työmarkkinajärjestöt tukevat tätä linjausta. Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon mukanaoloa koronarokottamisen käytännön toteutuksessa.
Valitettavasti asetuksen toimeenpanoon liittyvässä STM:n muistiossa on merkittäviä käytännön ongelmia, jotka ovat seuraavat:
- Kelakorvaus työnantajalle olisi korkeimmillaan 60 % rokottamisen kustannuksista. Itse rokote on maksuton.
- Koska yrityskohtainen kelakorvaus on 423,60 euroa työntekijää kohden, ei rokottamisesta maksettaisi usein ollenkaan korvausta, koska yrityksen työterveyshuollon vuosittainen kelakorvaus on jo täyttynyt.
- STM:n kaavailun mukaan vain työterveyshoitajat voisivat antaa rokotteen niin, että Kela voisi sen korvata. Tämän seurauksena rokottamisprosessi hidastuisi merkittävästi.
Edellä esitettyjen ongelmien vuoksi työmarkkinajärjestöt (SAK, Akava, STTK ja EK) esittävät, että koronarokotukset työterveyshuollossa toteutetaan seuraavin muutoksin:
- Korvaus toteutetaan nykyisestä työterveyshuollosta teknisesti erillisenä järjestelynä, kuten vuoden 2021 alussa voimaan tuleva koronatestien kelakorvaus toteutettiin. Kelan maksama korvaus rahoitetaan valtion toimesta.
- Korvausprosentti on koronarokottamisen osalta 100 % ja rokottamisen kustannus ei kerrytä työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Korvaustaksa määritellään vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa.
- Nykyisestä työterveyshuollosta erillinen korvausjärjestelmä mahdollistaa rokottamisen toteuttamisen kaikkien niiden terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, jotka ylipäätään rokottamiseen ovat oikeutettuja.
Työmarkkinajärjestöjen tekemä esitys edellyttää lakimuutoksia. Tämän vuoksi asialla on todella kova kiire. Viranomaisten arvion mukaan perusterveen työikäisen väestön rokottaminen tapahtuisi maalis-huhtikuussa 2021. Ennen tätä pitäisi lakimuutosten tulla voimaan.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Jyri Häkämies
Akava ry, Sture Fjäder
Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK, Jarkko Eloranta
STTK ry, Antti Palola
