Eurostat mittasi edistymistä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteissa

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on edistää kasvua, hyvinvointia ja työllisyyttä parantavia uudistuksia jäsenmaissa ja koko EU:ssa. Strategia hyväksyttiin vuonna 2010. Sen puolivälitarkastelu on agendalla Eurooppa-neuvoston kevään huippukokouksessa.

Eurostatin tuore julkaisu tarjoaa tilastotietoa strategian seurantaan. Julkaisu ei pyri ennustamaan tavoitteiden saavuttamista, vaan avaa sitä, millaisia muutoksia tavoitteita mittaavissa indikaattoreissa on havaittavissa.

EU:n yhteisten tavoitteiden lisäksi jokaiselle jäsenmaalle on vahvistettu strategiassa omat tavoitteet. Suomen tavoitteita ovat:

  1. Nostaa 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 78 prosenttiin (EU:n tavoite 75 prosenttia).
  2. Kasvattaa t&k-panostusten osuutta vähintään 4 prosenttiin bkt:sta (EU:n tavoite 3 prosenttia).
  3. Sitoutua ilmastonmuutoksen torjumisessa aiemmin sovittuihin 20/20/20 -tavoitteisiin.
  4. Nostaa koulutustasoa vähentämällä koulupudokkaiden määrää alle 8 prosenttiin ja kasvattamalla korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta nuorista ikäluokista 42 prosenttiin (EU:n vastaavat tavoitteet 10 ja 40 prosenttia).
  5. Vähentää köyhyyden ja syrjäytymisen uhan alla olevien määrää 100 000:lla (koko EU:ssa 20 miljoonalla).

Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi koordinoidaan EU:n talouden ohjausjärjestelmällä. Keväisin julkistettavat maakohtaiset suositukset linkitetään näin strategian toteuttamiseen.

Työllisyys juuttunut alas, päästövähennyksissä edistystä

Eurostatin mukaan työllisten osuus kasvoi vuosina 2005–2008, mutta kääntyi laskuun vuonna 2009 ja juuttui 68,5 prosentin tasolle seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Naisten työllisyys kasvoi seurantajaksolla nopeammin kuin miesten, mikä pienensi sukupuolten välisiä eroja työllisyysasteessa.

Pitkällä aikavälillä väestökehitys aiheuttaa työvoiman vähenemistä, minkä vuoksi työllisyyden lisääminen ja työurien pidentäminen on entistäkin tärkeämpää.

Talouskriisistä huolimatta EU:ssa panostettiin kasvuun vahvistamalla julkisia t&k-panostuksia. Kokonaispanostukset vakiintuivat 2 prosenttiin bkt:stä vuosina 2009–2011, mikä haastaa strategian tavoitteen saavuttamisen varsinkin, kun EU:n pitäisi vielä kuroa umpeen eroa kilpailijamaihinsa, muun muassa USA:han, Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan.

Hiilidioksidipäästöjä vähennettiin EU:ssa vuoteen 2011 mennessä 17 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna, mikä jää vain 3 prosenttiyksikön päähän 2020-tavoitteesta. Suurimmat vähennykset saavutettiin teollisuudessa ja energiateollisuudessa. EU:n päästökauppasektori saavuttaa joka tapauksessa vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet.

EU on saavuttanut 70 prosenttia energiatehokkuustavoitteesta 9 vuotta ennen sovittua määräaikaa. Taloustilanne selittää osan päästöjen ja energiakulutuksen vähenemisestä.

Koulupudokkaiden määrä on vähentynyt EU:ssa vuodesta 2005 lähtien. Naiset ovat lähempänä EU:n 10 prosentin tavoitetta kuin miehet. Myös korkeakoulututkintojen tavoitteessa on edistytty: naiset saavuttivat 40 prosentin tavoitteen jo vuonna 2012.

Eurostatin selvitys havainnollistaa maakohtaisten tavoitteiden saavuttamista erillisillä maaprofiileilla. Suomi on jo ylittänyt korkea-asteen koulutuksen tavoitteen. Muissa indikaattoreissa olemme pääsääntöisesti lähempänä tavoitetta kuin EU-maat keskimäärin.

Elinkeinoelämä: Menestyvät yritykset ovat avain tavoitteiden saavuttamiseen

Suomalaisen elinkeinoelämän mielestä EU:n on keskityttävä kasvua ja työllisyyttä lisääviin toimiin. Tarvitaan lisää konkreettisia tekoja yrityksille suotuisan toimintaympäristön ja globaalin kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Menestyviä yrityksiä, tuottavuutta ja kasvua tarvitaan, jotta on mahdollista luoda työpaikkoja, investoida, parantaa julkisen talouden tilaa ja turvata eurooppalaista hyvinvointia. Kilpailukyvyn edistämisen on ohjattava EU:n toimia sanoissa ja teoissa.

Eurooppa 2020 -tavoitteita on tärkeä seurata ja Euroopan talouden ohjausjärjestelmää ja jäsenmaiden talouspolitiikan koordinaatiota vahvistaa. EU-tason seurannassa on mitattava nimenomaan jäsenmaiden makrotaloudellista suoriutumista sekä joustaviin ja toimiviin työmarkkinoihin perustuvaa, työpaikkoja luovaa kasvua.

Lue lisää:
Komission Eurooppa 2020 -sivut
Eurostatin julkaisu (pdf)
Suomen maaprofiili

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi