Euroopan energia- ja ilmastopolitiikan vuoden 2030 tavoitteet lukkoon  

Eurooppa-neuvoston 23.10. julkaistuissa energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevissa 2030-päätelmissä on paljon hyvää ja oikeansuuntaista verrattuna voimassa oleviin vuoden 2020 tavoitteisiin. Keskittyminen yhteen päätavoitteeseen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 40 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna, on keskeisintä niin ilmaston kuin päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuuden kannalta.

Nykyiset 20-20-20 -tavoitteet ovat olleet ongelmallisia, koska päällekkäiset tavoitteet ovat johtaneet ristikkäisvaikutuksiin sekä energia- ja päästövähennyskustannusten kasvuun. Jatkossa uusiutuvan energian lisäämisen (sitova 27%) ja energiatehokkuuden parantamisen (ohjeellinen 27%) tavoitteet ovat EU-laajuisia, ei suoraan jäsenmaita sitovia.

Nyt asetettu kunnianhimoinen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite ohjaa itsessään myös energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen. Tätä kautta päästötavoite ohjaa siten myös energiaomavaraisuuden ja energiaturvallisuuden paranemiseen.

– Päällekkäisten tavoitteiden lisäksi on tärkeää välttää myös päällekkäisiä ohjauskeinoja. Päästökauppasektorilla päästökaupan tulisi jatkossa olla ainoa ohjauskeino, ja sen tulisi voida toimia markkinaehtoisesti, sanoo EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.

Hiilivuoto torjuttava

Elinkeinoelämä näkee ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeänä ja kannustaa Suomea ja EU:ta olemaan aktiivisia erityisesti kansainvälisen ilmastosopimuksen edistämisessä.

– Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 on saatava aikaan tasapuoliset ja kattavat sitoumukset päästöjen vähentämiseksi niin, että mukana ovat vähintään G20-maat. Lisäksi EU:n oma energia- ja ilmastopolitiikan 2030-lainsäädäntö tulisi viimeistellä Pariisin ilmastokokouksen jälkeen siten, että vältetään hiilivuoto, Ohlström korostaa.

Samanaikaisesti energian saatavuudella ja hinnalla on suuri merkitys Euroopan ja etenkin Suomen taloudelle.

– On välttämätöntä saada kohtuuhintaista energiaa, jotta Eurooppa olisi houkutteleva sijaintipaikka investoinneille, teolliselle tuotannolle ja työpaikoille.

Globaalien päästöjen kannalta on hyödyllistä, että energiaintensiivisiä tuotteita valmistetaan jatkossakin Suomessa, jossa tuotanto on tehokasta ja vähäpäästöistä.

– Siksi on tärkeä torjua niin sanottua hiilivuotoa eli teollisuuden siirtymistä Euroopan ulkopuolelle alhaisempien päästörajoitusten maihin, painottaa Ohlström.

– Siihen saakka kunnes kilpailijamaat ovat tasavertaisesti mukana päästötalkoissa, on nykyisille hiilivuotoaloille tärkeä jatkaa maksuttomien päästöoikeuksien jakamista. Maksuttomat päästöoikeudet pitäisi jakaa niin, että niiden määrä kattaisi tehokkaimpien ja vähäpäästöisimpien laitosten osalta koko tarpeen.

Lisäksi tulee hyvittää päästökaupan epäsuora kustannusvaikutus, joka aiheutuu sähkön hinnan noususta päästöoikeuden kallistumisen kautta.

– Energiaintensiiviselle teollisuudelle tarvitaan siis Suomessakin hyvitysjärjestelmä, jollaisen useampi maa, muun muassa Saksa ja Iso-Britannia, on jo sopinut ottavansa käyttöön. Mieluiten tämän hyvitysjärjestelmän tulisi olla EU-laajuinen, jotta vältetään EU:n sisäistä kilpailuvääristymää jäsenmaiden välillä.

Tarkkana taakanjaon edunvalvonnassa

Jäsenmaiden välinen taakanjako vaikuttaa ratkaisevasti kokonaiskustannuksiin ja jäsenmaiden välisiin kustannuseroihin. VTT/ VATT:n arvioiden mukaan jokainen lisäprosenttiyksikkö Suomen ei-päästökauppasektorin päästövähennystavoitteessa merkitsee huimaa nousua lisäkustannuksiin: 36 %:n tavoitteella rajakustannus olisi 55 €/t CO2 ja 40 %:n tavoitteella peräti 129 €/tCO2.

Komission mukaan EU-alueen edullisimmat päästövähennyspotentiaalit löytyvät Itä-Euroopan maista, jotka saivat vuotta 2020 koskevassa taakanjaossa luvan lisätä päästöjään Suomen tavoitteen ollessa 16 prosentin vähennys.

– Taakanjakoa ei tulisi enää jatkossa tehdä maiden bruttokansantuotteisiin suhteutettuna vaan sen mukaan, mistä saavutetaan kustannustehokkaimmat päästövähennykset, Ohlström korostaa.

Kuva: Dora Cheffi-Arab

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi