Yritysten kansainvälistyminen vilkastuu
Karkean arvion mukaan lähes 4 000 pk-yritystä on siirtänyt yritystoimintaansa Suomen rajojen ulkopuolelle vuosina 2012–2014. Lisäksi joka kymmenes yritys harkitsee asiaa vakavasti. Tiedot käyvät ilmi EK:n pk-toimintaympäristökyselyistä, joiden avulla on seurattu säännöllisesti myös pk-yritysten kansainvälistymistä ja sen erilaisia ilmenemismuotoja vuodesta 2011 saakka.
– Myönteistä on se, että Suomessa on tällä hetkellä vientiyrityksiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, noin 20 000 kappaletta. Määrä on 4 000 enemmän kuin vuonna 2008. Kansainvälistymisaktiivisuus on siis selvästi lisääntynyt ja erityisesti alkuvaiheen kansainvälistyjiä tullut paljon lisää, toteaa EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Johanna Ikäheimo.
Asiaa on erilaisissa tilastoissa ja tutkimuksissa tarkasteltu yleensä lähinnä suuryritysten osalta kun taas pk-yritysten lähtöaikeita ja toteutuneita yritystoiminnan siirtoja on tarkasteltu selvästi harvemmin. EK:n aineistot kuitenkin osoittavat, että lähtöaikeita esiintyy myös pk-yrityksissä ja osa aikomuksista on toteutunut myös käytännössä.
Yleisimmät motiivit toimintojen siirtämisessä liittyvät joko haluun siirtää toimintaa edullisempien tuotantokustannusten maihin tai pyrkimykseen olla lähempänä kasvumarkkinoita ja loppuasiakkaita.
Viennin rahoitusta on vahvistettava
Pk-yritysten kansainvälistymisen rahoitusta on uudistettava. Se on tarpeen, koska pk-yritystemme osuus viennistä on selvästi pienempi kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Hallitusohjelma ei tarjoa suoraan vastausta miten pk-yritysten kansainvälistymisen avustusta voitaisiin uudistaa.
Tämän vuoksi EK ja SY ovat ehdottaneet maan hallitukselle uudenlaista Team Finland Go International -rahoitusmuodon rakentamista.
Rahoituksen uudistaminen täydentäisi nykyisiä kasvuohjelmia ja kohdentuisi ennen kaikkea kansainvälistymisen alkuvaiheeseen toimialoilla, joilla on tai voi tulevaisuudessa olla merkittävää potentiaalia viennille.
– Hallituksen tulisi tehdä päätös uuden rahoitusmallin käyttöönotosta ja sen yksityiskohdat tulisi valmistella syksyn aikana yhdessä elinkeinoelämän kanssa, sanoo Ikäheimo.
