Talouskeskiviikko: Suomen talouden kasvu riippuu vientimenestyksestä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) ennustaa Suomen kokonaistuotannon määrän päätyvän 0,2 prosenttia plussalle vuonna 2015. 

Käytännössä olemme nollakasvutilanteessa ja etumerkki voi olla joko positiivinen tai negatiivinen.

Ennustetta alennettiin hieman keväisestä 0,5 prosentista pääasiassa viennin ja investointien ennakoitua heikomman kehityksen vuoksi. Vientiä rasittavat erityisesti Venäjän-viennin supistuminen noin 25-30 prosentilla sekä öljynjalostuksen huoltoseisokki. Investoinnit supistuvat vielä vuositasolla, mutta pientä piristymistä odotetaan loppuvuodelle.

Markku Kotilainen, ETLA
Markku Kotilainen, ETLA

Yksityinen kulutus on kehittynyt jopa hieman ennustettua paremmin negatiivisen inflaation ja asuntolainojen lyhennysvapaiden vuoksi. Kasvulukema on silti matala, 0,7 prosenttia. Työttömyysaste kohoaa viimevuotisesta prosenttiyksiköllä 9,6 prosenttiin hitaan kasvun ja ennakoitua suuremman työvoiman tarjonnan lisäyksen seurauksena. Työttömyys ei tältä tasolta juuri alene lähivuosina.

Vuodelle 2016 ennustamme 1 prosentin kokonaistuotannon kasvua.

Tämä perustuu siihen, että vienti alkaa asteittain elpyä lähinnä EU-maiden kasvun nopeutumisen myötä. Euroalueen BKT:n kasvun arvioidaan nopeutuvan tämänvuotisesta 1,5 prosentista 1,8 prosenttiin vuonna 2016. Venäjän-viennin miinus jää tämänvuotista pienemmäksi ja öljyjalosteiden vienti normalisoituu. Investoinnit kääntyvät jo vuositasollakin kasvuun. Tätä arviota tukevat myös EK:n investointitiedustelu ja rakennusteollisuuden arviot.

Investointien kasvu toteutuu kuitenkin matalalta tasolta ja teollisuuden investoinneissa suuri paino on muutamalla suurella investointiprojektilla. Yksityisen kulutuksen kasvun sen sijaan ennustetaan jäävän vaatimattomaksi, 0,4 prosenttiin, mikä vastaa suunnilleen kotitalouksien reaalisen ostovoiman kehitystä.

Yksityisen kulutuksen kasvua jarruttavat heikko työllisyyskehitys, julkisen talouden sopeutustoimet sekä viennin kilpailukyvyn parantamisen edellyttämä maltillinen palkkakehitys.

Vuonna 2017 ETLA arvioi Suomen BKT:n kasvavan 1,3 prosenttia.

Euroalueen BKT:n kasvun ennustetaan vahvistuvan vielä hieman, 1,9 prosenttiin. Tämä tukee Suomen vientiä. Jos kilpailukykyä onnistutaan parantamaan hallituksen kaavailemassa määrin, vientikehitys voi olla arvioitua parempi. Viennin piristyminen tukee edelleen investointeja.

Yksityisen kulutuksen kasvun ennustamme olevan 0,4 prosenttia. Kilpailukykyä kohentavilla toimilla on lyhyellä aikavälillä negatiivinen vaikutus kotimaiseen kysyntään. Tätä voivat hallituksen suunnittelemat ehdolliset veronkevennykset jonkin verran kompensoida.

Edellä kuvatun kaltaisella hitaalla BKT:n kasvulla julkinen talous ei kohene riittävästi hallituksen sopeutustoimista huolimatta. Lähivuosina ns. liiallisen alijäämän menettely vältettäneen, koska selvästi heikentynyt työllisyystilanne lieventää Suomen asemaa tässä tarkastelussa.

Vuosikymmenen loppupuolella, kun velka kohoaa jo noin 68 prosenttiin BKT:sta, asia nousee uudelleen esille. Paras keino tällaisen kehityksen välttämiseen olisi, jos BKT:n kasvua voitaisiin nopeuttaa parantamalla suomalaisen tuotannon laatu- ja kustannuskilpailukykyä.

Suomen huoltotase Arvo Määrän muutos, %
€ Mrd. Edellisestä vuodesta Keskimäärin
2014* 2014* 2015E 2016E 2017E 10 – 14 15 – 19E
Bruttokansantuote markkinahintaan 186,3 -0,4 0,2 1,0 1,3 0,5 1,0
Tuonti 75,5 0,0 -1,6 2,5 1,9 2,8 1,8
Vienti 75,0 -0,7 -1,0 2,7 2,9 1,9 2,5
Investoinnit 38,2 -3,3 -1,8 2,8 3,1 -1,2 2,0
– yksityiset 30,5 -3,9 -1,3 2,9 3,2 -1,7 2,1
– julkiset 7,6 -0,9 -3,7 2,4 2,6 1,3 1,2
Kulutus 148,2 0,3 0,5 0,2 0,2 0,9 0,3
– yksityinen 103,0 0,5 0,7 0,4 0,4 1,3 0,5
– julkinen 45,2 -0,2 0,0 -0,2 -0,1 0,2 -0,1
Kokonaiskysyntä 262,7 -0,2 -0,6 1,5 1,5 1,3 1,2
Kotimainen kysyntä 187,7 0,0 -0,5 0,9 0,9 1,0 0,6
Julkinen kysyntä 52,8 -0,3 -0,5 0,2 0,3 0,3 0,1
Eräitä keskeisiä ennusteita
2012 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E
Kuluttajahintaindeksin muutos, % 2,8 1,5 1,0 -0,1 0,7 1,4
Ansiotason muutos, % 3,2 2,1 1,7 1,1 1,1 1,2
Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,6 9,5 9,4
Vaihtotaseen ylijäämä, % suhteessa BKT:hen -1,9 -1,8 -2,2 -1,0 -0,5 0,1
Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % -2,8 -3,3 -1,2 -1,4 1,5 1,9
Suomen EMU-ylijäämä, % BKT:sta -2,1 -2,5 -3,3 -3,0 -2,6 -2,3
Suomen EMU-velka, % BKT:sta 52,9 55,6 59,3 62,1 64,4 66,0
Euribor 3 kk, % 0,56 0,22 0,21 -0,01 0,0 0,4
EU27-maiden BKT:n muutos, % -0,5 0,2 1,4 1,6 1,8 1,9
EMU-maat -0,8 -0,3 0,9 1,5 1,8 1,9
EU27-maiden kuluttajahintojen muutos, % 2,6 1,5 0,6 0,2 1,3 1,8
EMU-maat 2,5 1,3 0,4 0,2 1,3 1,7
Lähde: Tilastokeskus, Ennusteet Etla

Kirjoittaja:
Markku Kotilainen
Tutkimusjohtaja
markku.kotilainen(at)etla.fi
p.(09) 609 90206

Talouskeskiviikon kysymys: Mitä mittaa veroaste?

Katso myös: www.ek.fi/talous

Kommentit

Kommentoi