Viikon kysymys: Miksi talousennusteita tehdään?

Viranomaiset, yksityiset tutkimuslaitokset ja monet pankit tekevät kokonaistaloudellisia ennusteita, joissa tarkastellaan erityisesti BKT:n, työllisyyden, inflaation ja julkisen talouden kehitystä lähivuosina. Suomessa kokonaistaloudellisten ennusteiden säännöllisiä julkaisijoita on runsas tusina. Vaikka ennusteisiin liittyy usein suurta epävarmuutta, tarvitaan niitä kuitenkin yritysten, julkisen vallan sekä myös kotitalouksen taloudellisten päätösten ja suunnitelmien tueksi ja taustaksi.

Maan hallituksen talouspolitiikan kannalta valtiovarainministeriöllä on tärkeä rooli myös ennustajana. Budjetin laatimista varten tarvitaan yhtenäinen näkemys kokonaistaloudellisesta kehityksestä, käytettävissä olevista verotuloista ja katettavina olevista menoista. Euroopan komissio edellyttää jäsenmaiden talouspolitiikkaa ja julkista taloutta koskevaa tarkkaa seurantaa ja ennakointia. Vaatimuksena on, että valtiovarainministeriön tulee tehdä ennusteensa itsenäisesti ja poliittisesta ohjauksesta riippumattomana.

Pidemmällä aikavälillä ennusteissa kasvun oletetaan yleensä palaavan keskiarvokasvun uralle. Kriisien ja shokkien ennustaminen on käytännössä vaikeaa ja etenkin käännepisteissä osumatarkkuus on tämän vuoksi usein huono. Ennusteilla on puutteistaan huolimatta kuitenkin oma arvonsa talouden seurannassa, joten niiden tekeminen on perusteltua.

Talouskeskiviikon blogi: Signaaleja talouskasvusta