Jäitä hattuun vaikka kevät tuli talouteen

Hyviä uutisia taloudesta on viime kuukausina tullut lähes päivittäin. Alkuviikosta suhdannekäänteen vahvuutta alleviivasi tieto, että työpäiväkorjattu bkt oli tammi-maaliskuussa 2,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaa neljännestä ylemmällä tasolla, kirjoittaa Simo Pinomaa.

Hyvä kehitys on alkanut näkyä myös työllisyydessä, joka kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin 0,5 prosenttia. Tehdyt työtunnit olivat työpäiväkorjattuna peräti 1,8 prosenttia vuotta aiempaa neljännestä ylemmällä tasolla.

Käänne on näkynyt viime kuukausina myös taloutta työkseen seuraavien ennustelaitosten arvioissa. Vielä runsas puoli vuotta sitten vuoden 2017 bkt-ennusteiden keskiarvo liikkui 1 prosentin pinnassa. Nyt tälle ja ensi vuodelle ennustetaan vähän yli 1,5 prosentin kasvua.

Vauhtia kulutukselle ja viennille

Ennustehaitarin yläpäässä liikutaan 2 prosentissa. Tärkeää on kuitenkin huomata, että mikään tutkimuslaitos ei pidä todennäköisenä, että Suomen talous kasvaisi pidempään ripeästi, mikä vaadittaisiin julkisen talouden tasapainottamiseksi ja työllisyystavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi monet ennustajat ovat varovaisia käänteen jyrkkyydestä, koska kuluvan vuoden tilastotiedot ovat pääosin ennakollisia.

Myönteistä hallituksen talouslinjassa on, että julkisen talouden alijäämää ja velkasuhteen kasvua ei yritetä korjata viime hallituksen tapaan verotusta kiristämällä. Veroasteen lievä lasku itse asiassa tukee yksityistä kulutusta. Vientiä puolestaan vahvistaa kilpailukykysopimus, joka hillitsee yksikkötyökustannusten kasvua.

Myös pitkän aikavälin kasvusta huolehdittava

Valitettavaa kuitenkin on, että osa välttämättömästä menosopeutuksesta on kohdistunut osaamista ja kasvua pitkällä aikavälillä kiihdyttävin toimintoihin. Erityisen ongelmallista on, että Tekesin avustusvaltuudet ovat pienentyneet vuoden 2011 tasosta noin 250 miljoonaa euroa. Näiden tukien avulla Suomeen rakentuu merkittäviä osaamisverkostoja.

Myönteistä on, että pitkän aikavälin kasvuedellytysten vahvistamiseen kiinnitettiin hallituksen puoliväliriihessä huomiota. Tekesin ja Suomen akatemian toimintaa vahvistettiin kymmenillä miljoonilla euroilla, mikä kompensoi osan aiemmista leikkauksista. Lisärahoitus olisi kuitenkin välttämätöntä, vaikka julkinen talous on alijäämäinen. Eräs rahoitusmahdollisuus voisi sisältyä yritystukiin.

Monet yritystuet ovat perusteltuja kansainvälisen kilpailun takia tai siksi, että ne lisäävät innovaatioita ja aiheuttavat talouteen positiivisia ulkoisvaikutuksia tai korjaavat markkinapuutteen. Yritystukien kokonaisuus tulisi kuitenkin kartoittaa ja tätä kautta arvioida mahdollisuudet lisätä innovaatiotoiminnan rahoitusta. Tavoitteeksi tulisi ottaa noin 160-200 miljoonan euron vuosittainen lisäys yrityslähtöiseen tutkimukseen.

Tarvitaan uudistuksia työllisyyteen

Vaikka työllisyys on alkanut vähitellen kasvaa ja työttömyys alentua, työmarkkinoita koskevia uudistuksia tarvitaan. Erityisen valitettavaa on, että hallitus ei päättänyt edes selvittää perhevapaa järjestelmää. On ilmeistä, että Suomessa nuorten naisten suhteellisen matala työllisyys- ja työssäoloaste aiheutuu nykyisestä perhevapaajärjestelmästä.

Lisäksi toimenpiteitä tarvitaan kannustinloukkujen purkamiseen ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan parempaan kohtaantoon.

Hallituksen puoliväliriihen päätös päivähoitomaksujen alentamisesta on kannustinkoukkujen kannalta oikeansuuntainen. Lisäksi asumistuen neliökohtainen katto sekä tuen kehityksen sitominen kuluttajahintoihin vuokraindeksin sijasta todennäköisesti hillitsee vuokrien nousua.

Valitettavasti hallituksen kannustinloukkupaketin välittömät työllisyysvaikutukset ovat kuitenkin varsin vaatimattomat. Hallituksen olisi myös pitänyt palauttaa toimeentulotukeen asumismenojen omavastuu. Kohtuuttomuuksia on vältettävä, mutta monissa tapauksissa nykyistä suurempi omavastuu kannustaisi tuen saajia pienentämään asumiskustannuksia.

Lisäksi työtulojen leikkaavaa vaikutusta asumistukeen olisi pitänyt lieventää. Työn kannustavuuden näkökulmasta on ongelmallista, että työtulojen kasvaessa asumistuki leikkaantuu hyvin jyrkästi. Siksi nimenomaan työtulojen asumistukea leikkaavaa vaikutusta olisi lievennettävä.

Lisää kohtuuhintaisia asuntoja kasvukeskuksiin

Eräiden arvioiden mukaan pelkästään Lounais-Suomeen on syntymässä noin 30 000 uutta työpaikkaa. Tämä edellyttää erittäin vahvaa kykyä hallita rakennemuutosta. Monen osaajan on päivitettävä taitojaan.

Rakenneuudistuksen onnistumisen perusedellytys kuitenkin on, että kasvukeskuksiin saadaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Tämä edellyttää kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvien normien osittaista purkua.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi