Viikon kysymys: Mitä eroa on käsitteillä työllisyysaste ja työssäoloaste?

Eri maiden työllisyysvertailut ovat hankalia, koska tilastot laaditaan hieman eri periaattein. Tästä esimerkkinä on työllisyysastetilasto, joka esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa toteutetaan eri tavoin.

Suomessa työvoimatutkimuksessa työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tehnyt vähintään yhden tunnin töitä tutkimusviikon aikana. Työlliseksi lasketaan myös tilapäisesti työstä poissaolleet, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysloma tai sairaus tai poissaolo on kestänyt alle kolme kuukautta.

Tällä kriteerillä Suomessa vanhempainvapaalla olevia ei lasketa työlliseksi, koska poissaolon pituus on tavallisesti yli kolme kuukautta. Työlliset suhteutetaan vastaavan työikäiseen väestöön, jolloin saadaan työllisyysaste.

Joissain maissa tilastointitavat ovat erilaisia ja vanhempainvapaalla olevat henkilöt voivat kuulua työllisyyteen. Tämän takia eri maiden työllisyys- ja työllisyysasteluvut eivät aina ole vertailukelpoisia. Tulevaisuudessa Eurostatin tavoitteena on tehdä työllisyysluvut vertailukelpoisemmiksi.

Kun tarkastellaan henkilöiden työssäoloa tutkimusviikolla, mainittu ongelma poistuu. Tällöin vertaillaan nimenomaan vain työssä tutkimusviikolla olleita ja tilastoon ei tule niitä henkilöitä, joiden poissaolo on kestänyt vaikkapa vanhempainvapaan takia pitkään.

Tästä tutkimusviikolla työssä olevien osuudesta käytetään käsitettä työssäoloaste. Työssäoloaste lasketaan tavallisesti osuutena työllisistä. Aika ajoin käsitettä on käytetty myös kuvaamaan työssä tutkimusviikolla olevien osuutta väestöstä samaan tapaan kuin työllisyysastetta. Näin voi vertailla työllisyys ja työssäoloasteita keskenään eri väestö- tai ikäryhmissä.

Talouskeskiviikko: Työllisyys on julkistalouden kuningas
Viikon graafi: Vuoden 2017 julkistalouden alijäämän pienentyminen yllätti ennustajat

 

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi