Putoaako ikääntyvä Suomi digikelkasta?

Suomi on perinteisesti suhtautunut avoimesti uusiin teknologioihin ja sopeutunut muutoksiin hyvin. Uudet teknologiat merkitsevät kuitenkin entistä rajumpia muutoksia, eikä väestön ikääntyminen suinkaan helpota tilannetta, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Tekoäly, alustatalous, esineiden internet ja lohkoketjut tarjoavat mahdollisuuksia vaurastuttaa kansantaloutta ennennäkemättömällä tavalla. Talouskasvun vauhdittamisen lisäksi niillä on jatkossa suuri merkitys myös julkisten palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

Teknologiat muuttavat maailmantaloutta ja leviävät eri sektoreille. Esimerkiksi tekoälyä koskevia patentteja on varsinaisen ”digimaailman” lisäksi paljon kuljetusalalla ja koneteollisuudessa, terveydenhuollossa ja rahoituksessa.

Automaatio hävittää osan työpaikoista OECD-maissa

Tuottavuus ja elintaso parantuvat, mutta kehitys ei ole kokonaan ongelmatonta. OECD arvioi keväällä 2018 innovaatioministereiden kokouksessaan, että OECD-maissa seuraavan 15 vuoden aikana 15 prosentilla työntekijöistä suurin osa tehtävistä automatisoituu ja 30 prosentilla tehtävät muuttuvat merkittävästi.

Työpaikkakadon riski kasvaa, jos alueella on heikko koulutustaso sekä vähemmän palveluvaltaistunut tuotantorakenne.  Yritysten kannalta erityiseksi ongelmaksi OECD nosti sen, että teknologinen muutos on koskettanut vain osaa yrityksistä. Se ole vielä nostanut koko talouden tuottavuutta.

Siksi OECD painottaa toimia, jotka levittäisivät uusia teknologioita erityisesti pk-yrityksiin, panostuksia yrityskohtaiseen osaamiseen sekä tietenkin tutkimus- ja tuotekehityspanostusten kasvattamista.

Suomessa pelätyt työllisyysmuutokset ovat OECD:n mukaan keskimääräistä pienempiä. Helsinki-Uusimaalla vain 5 prosenttia työpaikoista uhkaa automaatio, Itä- ja Pohjois-Suomessa vaikutus on noin 8 prosenttia. Suomen etu on, että sijoitumme ICT-intensiivisyydessä kärkimaiden joukkoon. Esimerkiksi Länsi-Slovakiassa uhattuna on jopa 40 prosenttia työpaikoista.

Jatkossa ikääntyminen heikentää Suomen mahdollisuuksia

Aikaisemmin Suomi on sopeutunut muutoksiin hyvin. Luovan tuhon periaatteiden mukaan työpaikkoja on hävinnyt, mutta uusia on aina syntynyt. Jatkossa tilanteen hallintaa vaikeuttaa se, että väestö ikääntyy voimakkaasti ja työikäisen väestön määrä laskee rajusti. Nuorta työvoimaa ei entiseen tapaan ole enää saatavissa uusiin tehtäviin.

Lähivuosina Suomessa täytyykin varsinaiseen innovaatiopolitikkaan panostamisen lisäksi ratkaista, miten hupeneva ja ikääntyvä työvoima sopeutuu talouden suuriin muutoksiin. Avainsanoja ovat jatkuva oppiminen, työelämän kannustavuus ja houkuttelevuus, työperusteinen maahanmuutto sekä syntyvyyden tukeminen.

Viikon kysymys: Mitä tarkoittaa disruptio?
Viikon graafi: Suomen vahvuutena tietotekniikkaintensiivisyys

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi