Mitä talouden kristallipallossa näkyy vuodelle 2019?

Uuden vuoden alussa on usein tapana muistella hieman mennyttä vuotta, mutta ennen kaikkea katsoa tulevaan ja samalla miettiä, mitä alkanut vuosi tuo tullessaan.

Päättynyt vuosi 2018 oli Suomen taloudessa edelleen hyvä kasvuvuosi, vaikka talousennusteita ei ylitettykään parin edellisvuoden tapaan. Maailmantalouden signaalit alkoivat saada vuoden loppua kohti yhä huolestuttavampia sävyjä, mutta kotimainen talouskehitys oli edelleen pääosin suotuisaa. Erityisesti työllisyyden kasvu oli vahvaa, ja 72 prosentin työllisyystavoitteen tuntumaan päästiin vuoden lopulla.

Epävarmuuksia ilmassa

Usein tavataan sanoa, että tulevaisuuden ennustaminen on erityisen vaikeaa, mutta alkanutta vuotta 2019 leimaa kyllä tavanomaistakin suurempi epävarmuus. Esimerkiksi Euroopan komissio totesi jo viime syksyllä ennusteiden virhemarginaalien leventyneen, globaalitalouden riskien kasvaneen sekä painottuneen kielteiseen suuntaan. Eikä ennustaminen ole viime viikkoina ainakaan helpottunut.

Erityisen pulmalliseksi ekonomistien työn tekevät monet tapahtumat, joissa puhtaat talouden kehityskulut kietoutuvat tiiviisti epävarmaan ja vaikeasti ennustettavaan poliittiseen päätöksentekoon. Kauppakiistat ja suoranaisen kauppasodan uhka, lukuisat kansalliset sekä EU-vaalit ja miksei myös epätietoisuus keskuspankkien askelista kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa ovat kaikki omalla tavallaan esimerkkejä asioista, jotka leventävät ekonomistien ennusteviuhkaa, ja joissa tapahtuvat yllätykset voivat kääntää koko talouskehitystä.

Brexit päänvaivana

Esimerkkinä tämänhetkisistä tunnelmista on se, että Britannian parlamentti on juuri tätä kirjoittaessani päättänyt murskaavin numeroin hylätä EU:n kanssa neuvotellun erosopimuksen. Ilmeistä reittiä eteenpäin on juuri nyt vaikea nähdä. Ilman uusia päätöksiä parin kuukauden päästä on odottamassa hyppy tuntemattomaan sopimuksettoman eron muodossa. Talouskehityksen erot sopimuksettoman eron ja hallitumman vaihtoehdon välillä ovat suuret, puhumattakaan koko Brexitin peruuntumisesta, mutta näille eri etenemispoluille on aika hankalaa arvioida edes karkeita todennäköisyyksiä.

Kotimaassa käänne

Myös Suomessa taloustilanteessa on jo nähtävissä selvä käänne heikompaan ja epävarmempaan. Vahvan kasvun jatkumisen tielle ovat nousseet vienti- ja investointi kysynnän jäähtymisen lisäksi ennen kaikkea osaavan työvoiman saatavuus ja väestön ikääntyminen. Rekrytointivaikeudet ovat nousseet yritysten omien arvioiden mukaan jo kaikista suurimmaksi kasvun esteeksi.

Kaikkien ennustelaitosten mukaan Suomen talouden suhdannehuippu on jo ohitettu. Tämänhetkisen konsensuksen mukaan Suomen talous kasvaisi kuitenkin tänä vuonna noin 1,7 %:n vauhtia. Tahti voi tuntua vaatimattomalta, mutta tällaisiinkin kasvulukuihin pääseminen olisi hyvä saavutus Suomen supistuvalla työikäisellä väestöllä ja kansainvälisen talouden puhdin hyytyessä. Riskit selvästi heikompaankin kehitykseen ovat ilmeiset.

Parhaassakin tapauksessa Suomen uusi hallitus näyttäisi saavan kuluvaa vaalikautta vaimeamman taloudellisen vetoavun maailmalta. Tässä tilanteessa Suomen on kaikilla eri politiikkalohkoilla pidettävä toimintaympäristönsä kunnossa, jotta yritystemme avaintoiminnot kehittyisivät Suomessa. Julkisen talouden kestävyysvajeen hillitsemisessä on puolestaan avainasemassa työllisyysasteen nostaminen mahdollisimman korkealle.

Viikon kysymys: Kuinka tarkasti vuoden 2018 BKT-ennusteet osuivat kohdalleen?
Viikon graafi: Vuodelle 2019 ennustetaan vaimeaa talouskasvua

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi