Yrittäjälähettiläs Kirsi Naamanka: Nostetaan työ ja työnteko arvoonsa!
Henkilöstöpalvelu Kiltassa osaajapula näkyy päivittäisessä arjessa. Teollisten ammattilaisten puute on todellinen este monen päijäthämäläisen yrityksen kasvulle, sanoo yrittäjä Kirsi Naamanka.
Kirsi Naamanka perusti henkilöstöyritys Kilta Henkilöstöpalvelu Oy:n Lahteen yhtiökumppaninsa Harri Vaittisen kanssa vuonna 2000. Lahden seutu on vahvaa teollisuusaluetta, joten markkinarako oli suuri ja työntekijöitä oli silloin vielä hyvin saatavissa.
– Ongelmana olivat enemmän ennakkoluulot alaa kohtaa. Liputin kuitenkin rohkeasti teollisuuden puolesta ja toin esille sen merkitystä ja uramahdollisuuksia. Samalla myös Kilta lähti tasaiseen kasvuun.
2000-luvun edetessä Kiltassa on nähty niin talouden kuumeneminen kuin totaalinen stoppi finanssikriisin myötä. Kaikista suhdanteista on kuitenkin selvitty.
Nyt pullonkaulana on Naamangan mukaan jatkuvasti kärjistyvä osaajapula. Avoimiin työpaikkoihin ei tule välttämättä yhtään hakemusta.
Päijät-Hämekin kärsii kohtaanto-ongelmasta: yritykset eivät löydä työntekijöitä, vaikka samanaikaisesti kärsitään työttömyydestä.
– Meillä on jatkuvasti töissä teollisuuden palveluksessa noin 200 henkeä. Paljon useammalle riittäisi hommia. Pulaa on kaikenlaisista teknisistä osaajista, heitähän tarvitaan teollisen perustyön lisäksi esimerkiksi tuotteiden myyntiin.
Kannustinloukuista kompastuskivi
Kuinka sitten selättää osaajapulaa ja kohtaanto-ongelmaa? EK:n yrittäjälähettiläänä toimivan Naamangan mukaan taustalla ovat usein ns. kannustinloukut. Tällä viitataan tilanteisiin, joissa sosiaalietuuksien varassa eläminen on taloudellisesti houkuttelevampi vaihtoehto kuin työnteko.
Kannustinloukut koskevat tyypillisesti alle kouluikäisten lasten perheitä, joissa isä tai äiti on kotona esimerkiksi perhevapaan tai työttömyyden takia. Työllistymisen seurauksena päivähoitomaksut nousevat, työttömyyskorvaus poistuu, asumistuki laskee ja verotus kiristyy. Lopputuloksena on omituinen tilanne: töihin meno ei nosta lainkaan tai nostaa vain vähän käytettävissä olevia tuloja.
– Jos ihminen pystyy tekemään töitä, pitäisi hänellä olla siihen myös kunnolliset taloudelliset kannusteet. Sosiaalietuudet on tärkeää määritellä siten, että ihmisen kannattaa käydä töissä.
Joustavuutta tukiin
Kannustinloukkujen purkaminen edellyttäisi Naamangan mukaan uudistuksia, joilla palkkatulojen tienaamista ja erilaisten tukien saamista voisi joustavammin sovittaa yhteen.
– Esimerkiksi määräaikaisen työn vastaanottamista voisi tehdä monella tapaa houkuttelevammaksi. Sen ei pitäisi leikata nykyisellä tavalla asumistuen määrää. Ja vastaavasti tukien piiriin pitäisi voida helpommin palata määräaikaisen työsuhteen jälkeen. Perheellisten kohdalla taas on varmistettava, ettei työmarkkinoille palaavaa rankaista kohtuuttomasti kallistuvilla päivähoitomaksuilla. Myös tuloverotusta tulisi keventää erityisesti matalapalkkaisten osalta.
Työttömyys ei ole kenellekään hyvästä.
– Jo puolen vuoden työttömyys vaikuttaa siten, että työhaastatteluun ei tulekaan enää yhtä helposti kutsua. Työnantaja voi katsoa, että hakijan motivaatiossa on vikaa, koska töitä olisi ollut, mutta niitä ei ole jostain syystä halunnut tehdä.
Koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaamaan
Osaajapulaa tulee ratkaista myös toisella suunnalla, koulutusta uudistamalla. Kirsi Naamanka peräänkuuluttaa enemmän yhteistyötä yritysten ja koulutuksen välille.
– Koulutus ja työelämä eivät vielä kohtaa riittävästi. Koulutuksen sisältöä tulisi uudistaa siten, että tarjonta ja kysyntä saataisiin työmarkkinoilla paremmin tasapainoon. Yrityskentällä on halua ja kykyä antaa oma aktiivinen panos oppilaitosten ja koulutuksen kehittäjien kumppanina, Naamanka uskoo.
– Esimerkiksi muuntokoulutus voitaisiin toteuttaa moduuleina siten, että työntekijä oppisi ammattiinsa kuuluvat perusasiat. Erikoistuminen tapahtuisi sitten työpaikalla. Jos ihmisen asenne on kunnossa, niin yrityksessä ollaan kyllä valmiita ohjaamaan ja panostamaan.
Naamanka nostaa EK:n yrittäjyysohjelmasta vielä esiin ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin helpottamisen.
– Jos joku haluaa tulla Suomeen töihin ja jos yritys haluaa hänet palkata, niin miksi työluvan saamisessa kestää niin pitkään? Tällainen henkilö kuitenkin maksaa verot Suomeen toisin kuin ulkomaalaisen yrityksen kautta tänne lähetetty työvoima.
Kaikkien panos on tärkeä, jotta Suomessa saadaan pidettyä pyörät pyörimässä, Naamanka summaa. Työllisyysasteen nostaminen ja kannustinloukkujen purkaminen on myös EK:n yrittäjyysohjelman tavoitelistalla. Eteläranta haastaa tulevia päättäjiä nostamaan työllisyysasteen yli 75 prosentin.
