Yrittäjä Tomi Lantto: Neljä lääkettä työllisyyden vahvistamiseksi

Jokaisen panosta tarvitaan, kun työllisyysastetta halutaan nostaa yli 75 prosentin tason, muistuttaa oululainen elinkeinoelämän vaikuttaja Tomi Lantto.

Yhteiskunnan hyvinvoinnin mittari on se, kuinka pidämme huolta heikoimmassa asemassa olevista, uskoo Antell-konsernin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

– Yhteiskunnan rahat eivät kuitenkaan riitä, jos rahaa jaetaan heikoimmassa asemassa olevien lisäksi tavallisille keskituloisille. Kannatan laajaa veropohjaa eli sitä, että kaikki kantavat kortensa kekoon, Lantto sanoo.

Työ on hyvinvoinnin lähde niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Kaikki pitäisi saada töihin.

– Jos työmarkkinoihin puututaan, pitää lisätä samaan aikaan sekä työvoiman kysyntää että sen tarjontaa.

  1. Toteutetaan perhevapaauudistus

EK:n yrittäjälähettiläänä toimiva Lantto nostaa esille neljä keinoa työllisyysasteen nostamiseksi kestävälle tasolle. Ensimmäinen polttava kysymys on perhevapaauudistus.

– Tarvitaan kaksi muutosta: vanhempainvapaata on syytä lyhentää ja jakaa se tasan molempien vanhempien kesken. Näin ajettaisiin niin työmarkkinoiden kuin perheiden etua. On tärkeää, että lapsi saa muodostaa suhteen kumpaankin vanhempaansa.

Lantto korostaa myös tasa-arvonäkökulmaa.

– Tällä hetkellä naiset käyttävät suurimman osan perhevapaasta. Lapsen saanti vaikuttaa kielteisesti naisten palkkakehitykseen ja sitä kautta eläketurvaan. Perhevapaauudistus auttaisi ratkaisemaan tätä epäkohtaa.

  1. Työ on parasta kotouttamista maahanmuuttajille

Työvoimakysymykseen on turha odottaa akuuttia helpotusta edes syntyvyyden edistämisestä. Lähivuosina syntyvät lapset kun ovat työelämässä vasta kahdenkymmenen vuoden päästä.

– Meidän on saatava ulkomailta porukkaa tekemään töitä. Omin voimin huoltosuhde nimittäin kehittyy todella hälyttävällä tavalla: vuonna 2030 on sataa työssäkäyvää kohti peräti 70 ihmistä kotona. Se on kestämätöntä. Tarvitsemme lisää työvoimaa muualta ja pian!

Lantto puhuu kotouttamisen puolesta, mikä pitäisi tehdä nykyistä paremmin.

– Maahanmuuttajalla on kolme vaihtoehtoa: hän voi jäädä kotiin, mennä jonnekin töihin tai ryhtyä yrittäjäksi. Yhteiskunnan kannalta kaksi viimeistä ovat parhaat vaihtoehdot.

  1. Koulutuksella työllisyyttä

Yhteiskunnalla ei ole varaa olla panostamatta koulutukseen, alleviivaa Lantto. Osaaminen on kaiken ydin.

Myös peruskoulututkinnon varassa oleville ihmisille pitää järjestää sellaista koulutusta, että he pääsevät töihin.

– Miten ihmeessä voisimme saada korkean työllisyysasteen, jos perusasteen suorittaneiden työllisyysaste jää vain 43 prosenttiin?

– On varmistettava, että ammatillinen koulutus resursoidaan siten, että se tuottaa laadukasta jälkeä ja osaavia ammattilaisia. Sen sijaan ontuva koulutusjärjestelmä on uhka koko hyvinvointiyhteiskunnalle.

  1. Työhyvinvointi ykkösasiaksi

Työllisyys ei lähde nousuun ilman panostuksia hyvään johtamiseen ja työhyvinvointiin, Lantto väittää.

Työvoimavaltaisen ravintolaliiketoiminnan vetäjä tietää, mistä puhuu. 500 ihmistä työllistävä Antell on esimerkiksi palkittu neljä kertaa Great Place to Work -kilpailussa.

– Uskon lujasti siihen, että työ kantaa. Jos ihmistä arvostetaan työntekijänä ja työkaverina, se antaa voimaa silloinkin, jos henkilökohtaisessa elämässä olisi vastatuulta.

– Ihmisille pitää antaa vastuuta ja tilaa kehittyä. Tämä vaatii kylläkin hyviä esimiestaitoja ja laadukasta johtamista. Henkilöstö tarvitsee ja ansaitsee niin tukea, kannustusta kuin korjaavaa palautetta, jotta työ olisi mielekästä ja kehittävää.

Yrittäjä Tomi Lantto, 48, Oulu

  • Antell-konsernin toimitusjohtaja vuodesta 2015. Toiminut perheyrityksessä sitä ennen muun muassa laskenta-assistenttina, juhlapalveluiden esimiehenä, aluepäällikkönä ja ravintolaliiketoiminnan toimitusjohtajana. Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.
  • EK:n hallituksen ja Yrittäjävaltuuskunnan jäsen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n puheenjohtaja, ja kaksi Chainê des Rôtisseurs -luottamustehtävää.
  • Motto yrittäjänä: Pidä huolta ihmisistä!

Tutustu myös muiden yrittäjälähettiläidemme viesteihin Suomen päättäjille:

Pirjo Pystykoski-Sopanen (Lennol Oy): Kotiseudun yrittäjämyönteisyys on valtava voimavara
Jari Lainio (Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta): Aikarajat viranomaisten lupakäsittelylle
Maria Hanho (Vaissi Oy): Maaseudulla tarvitaan uutta ajattelua henkilöstöpulan ratkaisemiseen
Tuomas Pere (Pintos Oy): Kasvuyrityksen rahoitus on kannattava sijoitus yhteiskunnalle

EK:n yrittäjyystavoitteet eduskuntavaaleissa:

Lue lisää verkkosivuilta ja julkaisusta (”Tie auki työllistäville pk-yrityksille”)

Jatketaan keskustelua: #yrittäjyys2019

Kommentit

Kommentoi