Pelkät budjettitoimet eivät riitä

Hallituksen kaavailemat suorat budjettitoimet heikentävät julkista taloutta, ellei niiden tukena ole työllisyyden parantuminen ja ennusteita nopeampi talouskasvu, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Vaalikauden tärkeimmäksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi on asetettu työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vuoden 2023 loppuun mennessä ja julkisen talouden tasapainottaminen normaalissa kansainvälisen talouden tilanteessa vuoteen 2023 mennessä.

Oheinen laskelma osoittaa kuinka merkittävässä roolissa työllisyyden kasvattaminen on. Mikäli hallitus toteuttaa vain suorat budjettitoimensa eikä työllisyysaste nouse ja kasvu nopeudu, julkinen velka alkaa voimakkaasti nousta.

Suorilla budjettitoimilla tarkoitetaan 1,5 mrd euron pysyviä menolisäyksiä, 0,7 mrd euron veronkiristyksiä ja 3 mrd euron väliaikaisia menolisäyksiä.

Huomionarvoista tilanteessa on se, että ilman työllisyyden parantumista, hallituksen budjettitoimet heikentävät julkista taloutta verrattuna tilanteeseen, että mitään toimia ei tehdä.

Työllisyysasteen nousu ja siihen liittyvä talouskasvu kuitenkin muuttaisivat tilanteen. Tämän vaikutuksesta hallitus onnistuisi painamaan julkisen talouden velkasuhteen noin 55%:n tasolle vuoteen 2023 mennessä ennen kuin väestön ikääntyminen ja kasvavat hoivamenot alkavat uudelleen kasvattaa velkaa.

Paukut työllisyyteen nyt tarpeen

Työllisyysasteen nousu edellyttäisi kuitenkin merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka kasvattaisivat työvoiman tarjontaa ja kysyntää. Työn kysynnän ja tarjonnan kohtaannon tulisi parantua, rakenteellisen työttömyyden tulisi pienentyä, työvoiman ulkopuolella olevien tulisi hakeutua työmarkkinoille ja työperusteisen maahanmuuton tulisi lisääntyä.

Työllisyysasteen nostolla hallitus tavoittelee noin 1,9 mrd euron tasapainotusta julkiseen talouteen. Siksi uusien työpaikkojen tulisi syntyä yksityiselle sektorille. Vaikutuslaskelmien lähtökohtana on, että työllisyyden kasvusta ei synny – esim. tukityöllistymisestä aiheutuvia – kustannuksia julkiseen talouteen.

Laskelmien oletuksena on myös, että työllisyyden kasvusta noin 2/3 tulee työllistyvistä työttömistä ja loput työvoiman ulkopuolella olevien työllistymisestä. Mitä alemmas työttömyysaste laskee, sitä enemmän tarvitaan työllisiä työvoiman ulkopuolelta, mikä puolestaan pienentää työllisyyden kohenemisesta aiheutuvia suotuisia vaikutuksia julkiseen talouteen.  Tämä johtuu siitä, että työttömän työllistyessä etuustulon lakkaaminen samalla vähentää julkisia menoja.

Viikon kysymys: Mitä tarkoitetaan työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmalla?
Viikon graafi:
Suomen julkinen talous on työllisyyden varassa

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi