Kriisiriihestä iso lisäbudjetti ja lisää akuutteja tukitoimia

Hallitus keskittyi kehysriihessä akuutin koronatilanteen hoitoon. Yrityksille myönnettiin lisää suoraa tukea ja jonkin verran lainainstrumentteja, mutta on suuri riski, että tilanteen pitkittyminen vaatii vielä uusia toimia. Katsetta on vähitellen uskallettava suunnata eteenpäin, ja toukokuussa tehtävä seuraava lisäbudjetti on yritysten kannalta myös hyvin olennainen.

Jo etukäteen tiedettiin, että tämän vuoden kehysriihestä tulee hyvin poikkeuksellinen. Hallitus viesti jo aiemmin, että meneillään olevan koronakriisin vuoksi kaikki huomio kohdistuu tällä hetkellä akuutteihin toimiin, joilla epidemian vakavia talousvaikutuksia voitaisiin edes jonkin verran lievittää.

Pääministeri Sanna Marin totesi eilen tiistaina, että hallitusohjelmaa ei akuutin kriisin keskellä haluta vielä lähteä arvioimaan uudelleen. Tästä on helppoa olla samaa mieltä – kulunutta vertausta käyttäen tulipalon sattuessa jokainen keskittyy ainoastaan sammutustöihin ja analyysien aika on vasta myöhemmin.

Mutta aivan yhtä selvää kuin kriisinhoidon priorisointi juuri tällä hetkellä on se, että hallitusohjelman koko taloudellinen perusta on kadonnut koronakriisissä. Siksi koko hallitusohjelman painopisteiden ja toimenpiteiden uudelleen arviointi on väistämättä edessä pikaisesti heti kun viruksen leviäminen saadaan kuriin.

Koronaepidemia on nimittäin romauttanut julkisen talouden näkymän muutamassa viikossa tavalla, jota harva piti ennen pandemiaa mahdollisena. Valtio arvioi ottavansa kuluvana vuonna velkaa tämänhetkisen arvion mukaan noin 12 miljardia, kun viime syksynä budjettia tehtäessä velanotoksi arvioitiin vain noin kolme miljardia.

Riihessä päätetty lisäbudjetti on ennätyksellisen suuri. Suurin osa lisäbudjetin summista on kuitenkin ns. automaattisia vakauttajia – esimerkiksi työttömyysturvan menot kasvavat rajusti ja verotulot supistuvat pandemian vuoksi. Sosiaaliturvamenojen odotetaan olevan 1,5 miljardia suuremmat ja verotulojen lähes 5 miljardia pienemmät kuin varsinaisessa budjetissa arvioitiin. Varsinaisia uusia päätöksiä on mittaluokaltaan vähemmän.

Talouden tilannekuva on vasta päivittymässä, sillä romahdus on ollut poikkeuksellinen ja ennätyksellisen nopea eikä korona vielä juurikaan näy tilastodatassa. OECD:n ensimmäisen arvion mukaan talouden sulku kuitenkin leikkaisi vuositason BKT:tä jopa 2 prosenttia joka kuukausi – eli esimerkiksi 3-4 kuukauden poikkeustila voisi viedä Suomen talouden syvimpään alamäkeen toisen maailmansodan jälkeen. VM:n uuden arvion mukaan Suomen talous supistuisi 5,5 prosentilla, olettaen että poikkeustilanne kestäisi kolme kuukautta.

Koronakriisin laskusta tulee siis väistämättä suuri. Siksi on erinomaista, että perustettu ekonomistiryhmä miettii myös tilanteen taloudellisia näkökulmia pikaisella aikataululla. Samoin on kriittistä muotoilla ja toteuttaa mahdollisimman nopeasti kestävä ”exit-strategia”, jolla palautetaan talouden toimintakyky vaarantamatta kuitenkaan terveyttä. Yhtenä isona osa-alueena tässä on testauksen huomattava kasvattaminen, jota myös työmarkkinajärjestöt ovat tukeneet voimakkaasti. Valitettavasti tästä ei tullut ainakaan suoria konkreettisia avauksia lisäbudjetissa.

Yrityksille myönnettiin myös aiempien päätösten jatkoksi noin 450 miljoonalla lisää suoraa tukea, painottuen aivan pienimpiin yrityksiin. Lisäksi kasvatettiin lainavaltuuksia jonkin verran. Nämä päätökset ovat hyvää jatkoa aiempiin ratkaisuihin, mutta suurena riskinä on, ettei nytkään varattu raha riitä koronakriisin yli.

Kehysriihessä tehtiin samalla päätöksiä kuntien tukemiseksi akuuteissa talousvaikeuksissa. Jatkossa kuntatalouden rahoitusongelmat eivät kuitenkaan väisty mihinkään. Moni kunta oli ahdingossa jo ennen koronaa, ja tarve ratkoa voimakkaasti kasvavien sosiaali- ja terveysmenojen tuleva rahoitus on nyt yhä kovempi.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi