Ammatillista koulutusta ei maakuntien tehtäväksi
Julkisuudessa on noussut esiin ehdotus ammatillisen koulutuksen siirtämisestä maakuntien järjestettäväksi. EK ei ehdotusta kannata.
Koulutuksessa ei tarvita väliportaan hallintoa, vaan on luotava edellytykset koulutuksen järjestäjille nykyistä ketterämpään toimintaan työelämän koulutustarpeisiin vastaamisessa. Nykymuotoinen OKM:n järjestämislupaan perustuva malli on toimiva: rahoitus ohjautuu valtiolta suoraan koulutuksen järjestäjille ja koulutukseen suunnattu raha ohjautuu tarkoitukseensa. Tätä ei voida varmistaa, jos itsehallintoalue päättää mikä osuus rahasta ohjataan sote-palveluihin tai ammatilliseen koulutukseen.
– Ammatillisen koulutuksen resurssien tehokas suuntaaminen eri toimialojen osaamistarpeiden lähtökohdista edellyttää, että ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja rahoituksen tulee olla OKM:ssa. Erityisesti ns. pienten alojen koulutustarjonnan osalta tulee olla valtakunnallinen koordinaatio, jotta järjestäjäverkko ja koulutustarjonta vastaa eri toimialojen osaamis- ja koulutustarpeisiin, sanoo johtaja Riikka Heikinheimo EK:sta.
Ammatillisen koulutuksen reformi tärkeä uudistus
Hallitusohjelman kärkihankkeen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteet ovat EK:n näkökulmasta oikeansuuntaiset ja uudistuksen toimeenpano tulee varmistaa. Tavoitteena on kokonaisvaltainen uudistus ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön, rahoitukseen ja koulutusprosesseihin. Reformissa uudistetaan nykyinen erillisiin oppilaitosmuotoiseen ja oppisopimukseen perustuvat järjestelmä yhdeksi asiakaslähtöisesti kokonaisuudeksi poistamalla esteet yhdistää joustavasti eri koulutusmuotoja.
– Ammatillisen koulutuksen tulee nykyistä paremmin tukea sekä työuralle pääsyä että työuran aikaista osaamisen uudistamista, sanoo Heikinheimo.
Ammatillisen koulutuksen kohderyhmiä ovat perusopetuksen päättävien lisäksi myös ammatinvaihtajat, työssä olevat ja työttömät. Myös yritykset ovat ammatilliselle koulutuksen asiakkaita siinä missä opiskelijatkin.
– Koulutuksen järjestäjäkentän kesken tulee OKM:n johdolla sopia työnjaosta, jotta järjestäjäverkko ja koulutustarjonta vastaavat nykyistä paremmin ja ketterämmin eri toimialojen tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjien tulee profiloitua ja erikoistua sekä tiivistää yhteistyötään, jatkaa Heikinheimo.
Ammatillinen koulutus osakeyhtiömalliin?
Ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmän mallia on haettava ammattikorkeakouluista. Ammatillinen koulutuksen rahoitus tulisi siirtää kuntien valtionosuusjärjestelmästä suoraan valtionrahoitukseen ja osakeyhtiömalliin, kuten ammattikorkeakouluissa on jo tehty.
– Siirtymällä osakeyhtiömalliin olisi mahdollista lisätä elinkeinoelämän edustusta ammatillisen koulutuksen järjestäjien hallituksissa, kuten ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Jo tällä hetkellä noin 70 % ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on yksityisessä toimintamuodossa, muistuttaa Heikinheimo.
