Avittaako EKP:n raskas kaasujalka talouden nousuvauhtiin?

Euroopan keskuspankin poikkeuksellisen voimallinen elvytys alkoi eilen, kun se ryhtyi ostamaan valtionvelkakirjoja ja muita arvopapereita 60 miljardilla eurolla kuussa. Nämä miljardit siis leviävät nyt markkinoille.

EKP tiedotti elvytysoperaatiosta jo tammikuussa ja heti sen jälkeen eurooppalaiset osakekurssit ovat lähteneet vauhdikkaaseen nousukiittoon. Pörssin yleisindeksi Suomessa on jo lähellä 9000 pisteen rajapyykkiä ja lähipäivänä se voi siirtyä uudelle tuhatluvulle.

– EKP ja muut keskuspankit käyttivät ensin perinteistä korkokeinoa eli ohjauskorko vedettiin alas. Kun sitä ei voi nollan alapuolelle faktisesti laittaa, piti löytää uudenlainen tapa talouden elvyttämiseen. USA:n keskuspankki on käyttänyt tällaisia lainojen osto-operaatioita  jo pidempään, kertoo EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila.

Hän uskoo, että kun pyritään lisäämään rahan määrää taloudessa ja ohjaamaan samalla kotitalouksien, sijoittajien ja yritysten odotuksia, niin todennäköisesti osakkeiden ja muiden riskillisten sijoitusten kurssit tulevat pysymään korkealla.

– Riskinottohalun parantaminen on sinänsä aivan keskuspankin tavoitteiden mukaista, ja sen avulla Euroopan talouden toivotaan pääsevän vihdoin kasvu-uralle. Äärikevyen rahapolitiikan riskinä voi kuitenkin olla uusien kuplien syntyminen finanssimarkkinoille. Vaikkapa osakkeiden hinnat voivat vaihtoehtoisten sijoituskohteiden puutteessa nousta liikaa yritysten tuloskehitykseen nähden. Tämän takia EKP ja muut tuntemattomille vesille astuneet keskuspankit seuraavat markkinakehitystä erittäin tarkkaan.

EKP:n operaatiolla on Urrilan mukaan vaikutuksia moniin muihinkin asioihin. -Korkotaso näyttää pysyvän matalalla paljon aiempia arvioita pidempään. Euron arvoa tämä on omiaan heikentämään ja se on tietenkin eurooppalaisten vientiyritysten kannalta erittäin myönteistä.

Urrilan mukaan elvytysoperaatio ei kuitenkaan ole taikasauva, jolla Euroopan talous saadaan kuntoon. Perinteisen korkopolitiikan ehtyessä tällainen rahapolitiikan ”määrällinen kevennys” on kuitenkin keskuspankin voimakkaimpia toimia talouden vauhdittamiseksi.

Olemmeko myöhässä?

– Monet ekonomistit ovat sitä mieltä että olemme auttamattomasti myöhässä ja että jo aikaisemmin EKP:n olisi pitänyt ottaa järeitä elvytysaseita käyttöön.

Urrila ymmärtää kuitenkin myös hitaampaa liikkeellelähtöä.

– EKP:ssä on ollut rajoitteena Euroopan monet taloudet, joilla on vakavia rakenteellisia ongelmia. EKP:n näkökulmasta olisi poliittisten päättäjien tehtävä puuttua niihin paljon nykyistä järeämmin, eikä EKP halua poliitikkojen heittäytyvän yksinomaan keskuspankin avun varaan. Jos EKP olisi tehnyt enemmän ja aikaisemmin, niin rakenneuudistukset olisivat saattaneet jäädä nähtyäkin laimeammiksi.

– Nyt USA on pääsemässä takaisin normaaleihin talouden oloihin ja he ovat tätä omaa elvytysohjelmaansa lopettelemassa. EKP on vasta aloittelemassa eli rahapolitiikan syklissä on tällainen muutaman vuoden ero. EKP jatkanee omaa elvytysohjelmaansa pitkälle ensi vuoden puolelle, ja kestää vieläkin paljon pidempään ennen kuin vaikkapa koronnostot ovat ajankohtaisia.