Elinkeinoelämän järjestöt: Sopimusehdoilla ei saa jarruttaa IT-alan kasvua

Sopimusehtoja julkishallinnon yleisistä it-hankinnoista uudistetaan parhaillaan. Kaavailuissa on immateriaalioikeuksien siirtäminen yrityksiltä julkishallinnolle vastoin ehtoja valmistelleen työryhmän ehdotusta, vallitsevaa markkinakäytäntöä ja jopa julkishallinnon yleisiä sopimusehtoja. Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan tällainen tuhoaisi IT-yritysten kasvumahdollisuuksia.

Yritysten kyky hyödyntää kaupallisesti immateriaalioikeuksia on yksi merkittävä mahdollisuus kasvun lisäämiseen.

IT-alan yritykset ovat voineet tähän saakka hyödyntää kehittämiään malleja, menetelmiä, dokumentteja ja ohjelmistoja lisensoimalla ja myymällä niitä asiakkaille eri toimialoilla.

Nämä arvokkaat työvälineet ja liiketoiminnan aineettomat raaka-aineet syntyvät ainakin osin yrityksen oman tuotekehityksen ja innovoinnin lopputuloksena, vaikkakin sopimuksellisesti usein osana asiakkaiden toimeksiantoja.

Vain huonoja vaihtoehtoja

Nyt mahdollisuudet uhkaavat kaventua: parhaillaan uudistetaan julkisen hallinnon yleisiä sopimusehtoja IT-hankintoihin. Vastoin vallitsevia sopimuskäytäntöjä harkinnassa on immateriaalioikeuksien siirtäminen yrityksiltä julkishallinnolle.

Valtiovarainministeriö on linjannut aiemmin, että julkishallinnon pitää varmistaa riittävän laajat käyttö-, muokkaus- ja siirto-oikeudet julkishallinnon toiminnan tarpeisiin ottaen huomioon mahdolliset julkishallinnon rakennemuutokset. Immateriaalioikeudet eivät kuitenkaan ole siirtyneet yritykseltä julkishallinnolle.

Jos julkishallinto vaatii vastaisuudessa itselleen kaikki immateriaalioikeudet – ja siten käytännössä myös kaupalliset hyödyntämisoikeudet IT-palvelujen työn tuloksiin – IT-alan yritykset menettävät merkittävän mahdollisuuden tuottavuuden parantamiseen, toimialariippumattomien ratkaisujen luomiseen sekä niiden kaupallistamiseen kansainvälisesti.

Julkinen sektori tulee tuskin hyödyntämään työn tuloksiin liittyviä oikeuksia kaupallisesti, eli tosiasiallisesti Suomi menettäisi kaupallistamisen mahdollisuudet kokonaan!

Immateriaalioikeuksien siirtyminen julkishallinnolle tarkoittaisi sitä, että IT-alan yritykset joutuisivat tarjoamaan julkishallinnolle kilpailutuskohtaisia ratkaisuja, joita koskevat oikeudet on varaa menettää.

Toinen lähestymistapa on hinnoitella riski. Se nostaisi konkreettisesti julkishallinnon IT-palveluista maksamaa hintaa ja sisältäisi samalla laaturiskin, koska toimeksiannot perustuisivat tapauskohtaisiin ratkaisuihin. Kolmas vaihtoehto on unohtaa julkinen sektori täysin ja tarjota innovatiivisia ratkaisuja vain yksityisen sektorin asiakkaille.

Kaikki vaihtoehdot ovat huonoja: julkisen sektorin IT-kustannukset kasvavat ja samalla menetetään mahdollisuus julkishallinnon välttämättömään tuottavuusparannukseen.

Vientituotteiden kehittäminen estyisi

Mahdollisuus hyödyntää immateriaalioikeuksia on erityisen tärkeää ohjelmistoteollisuuden pk-yrityksille. Se antaa edellytykset järkevään tuotekehitykseen ja siten kansainväliseen kasvuun.

Jos julkinen sektori vaatii immateriaalioikeuksien jäävän viranomaisille, se ryhtyy pk-yritysten kasvun käsijarruksi. Siihen Suomella ei ole varaa.

On elintärkeää, että suomalaisyritykset voivat kehittää ja saada aikaiseksi ohjelmistoalan vientituotteita. Ne tuovat kipeästi kaivattuja vientieuroja, joita tarvitaan hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen.

Tavoitteet yritysten kasvusta ja uusien työpaikkojen luomisesta eivät toteudu, jos julkishallinto vie yrityksiltä mahdollisuuden kustannustehokkaiden, koeteltujen ratkaisujen tarjoamiseen sekä työn tulosten hyödyntämiseen kansainvälisen kasvun välineenä.

Elinkeinoelämän järjestöt vetoavat yhdessä uusien sopimusehtojen valmistelijoihin: IT-yritysten pitää pystyä hyödyntämään tulevaisuudessakin osaamistaan ja immateriaalioikeuksilla suojattuja ratkaisujaan kasvun ja työpaikkojen luomisessa.

Jukka Viitasaari
Johtaja
Teknologiateollisuus ry

Reijo Svento
Toimitusjohtaja
FiCom ry

Robert Serén
Toiminnanjohtaja
Tivia ry

Rasmus Roiha
Toimitusjohtaja
Ohjelmistoyrittäjät ry

Reijo Paajanen
Toimitusjohtaja
Digile Oy

Leena Linnainmaa
Varatoimitusjohtaja
Keskuskauppakamari

Jyrki Hollmén
PK-johtaja
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry