Elinkeinoelämän tarpeet ja laatu korkeakoulujen kansainvälistymisen valokeilaan

Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee noin 15 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Liian harva heistä työllistyy Suomeen.

– Kansainvälisiä koulutusohjelmia pitää jo lähtökohtaisesti suunnitella yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. Näin varmistetaan opiskelijoiden mahdollisuus työllistyä meille tai suomalaisten yritysten palvelukseen muualla maailmassa, sanoo EK:n asiantuntija Marita Aho.

Korkeakoulujen täytyy myös vaatia kieliopintoja, joita pärjääminen suomalaisilla työmarkkinoilla edellyttää. Yritysten omalla vastuulla on ottaa ulkomaalaisia opiskelijoita harjoitteluun ja sitouttaa heitä suomalaiseen yhteiskuntaan jo ennen valmistumista.

Korkeakoulujen kansainvälistymisessä on myös onnistuttu. Tästä voidaan käyttää esimerkkinä Helsingin yliopiston koordinoimaa BeGlobal-kampanjaa. Kampanja rohkaisee työnantajia etsimään  korkeakouluista kansainvälisiä asiantuntijoita organisaatioihinsa jatkuvasti voimistuvilla globaaleilla markkinoilla.

Tutkimuksen korkea taso houkuttaa

– Korkeatasoinen tutkimus ja laadukkaat tutkimusympäristöt ovat yliopistojen vetovoimatekijöitä. Yliopistot ovatkin käynnistäneet monia toimenpiteitä, joilla edistetään toiminnan laatua. Hyvänä esimerkkinä ovat tutkijoiden vakinaistamispolut, niin sanotut tenure trackit, joilla lisätään tutkijanuran ennustettavuutta ja houkuttelevuutta, toteaa EK:n asiantuntija Janica Ylikarjula.

Korkeakoulujen kansainvälistymistä pohdittiin opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä seminaarissa 7.-8.3.2012 Helsingissä. Tavoitteena oli katsastaa, miten kolme vuotta sitten valmistunut korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia on toteutunut käytännössä.

Linkit:
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia
BeGlobal-sivusto

Lisätietoja:
Marita Aho, asiantuntija
p. 09 4202 2336
etunimi.sukunimi@ek.fi

Janica Ylikarjula, asiantuntija
p. 09 4202 3262
etunimi.sukunimi@ek.fi