EU:n ilmastopolitiikka harppaa kohti vuotta 2030 – edessä hiilitullit ja päästökaupan laajentuminen meri- ja tieliikenteeseen?

EU:n komissio julkistaa keskiviikkona 14.7. esityksensä siitä, kuinka Euroopan on määrä saavuttaa 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä. EK pitää lisätoimia tarpeellisina, mutta on huolissaan hiilitulleista sekä meri- ja tieliikenteen päästökaupasta.

EK:n pääviestit EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan uudistamiseen ja Fit for 55 -nimellä kulkevaan lainsäädäntökokonaisuuteen:

• Suomen elinkeinoelämä kannattaa EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Vuoden 2030 päästövähennystavoite on tärkeä ja välttämätön välietappi kohti hiilineutraalia Eurooppaa vuonna 2050.

• Päästövähennystavoitteen toteutuminen edellyttää yrityksiltä massiivisia investointeja innovaatioihin, teknologiaan sekä vähäpäästöiseen tuotantoon ja palveluun. Koska yritykset ovat ilmastopolitiikan keskeisiä ajureita, on myös Fit for 55 -lainsäädännön oltava yritys- ja investointimyönteistä.
• Lainsäädäntö tulee virittää siten, että päästövähennystavoitteet voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.

Hiilitulleihin sisältyy merkittäviä riskejä

Uutena elementtinä komissio esittänee hiilitullien käyttöönottoa. Hiilitullit (carbon border adjustment mechanism, CBAM) koskisivat EU-alueelle saapuvia valikoituja tuontituotteita, kuten teräs ja sähkö. Hiilitulli perustuisi tuotteen valmistuksen päästöihin ja EU:n päästöoikeuden hintaan.

Hiilitullien käyttöönottoon sisältyy merkittäviä riskejä, huomauttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki:

”On selvä, että EU tarvitsee tehokkaat keinot ehkäistä hiilivuotoa ja tasoittaa kilpailukenttää. Hiilitullit eivät kuitenkaan ole tähän ensisijainen keino. Hiilivuotoa tulee torjua ennen muuta päästökaupan keinovalikoimalla eli myöntämällä globaalissa kilpailussa oleville EU-yrityksille ilmaisia päästöoikeuksia sekä kompensoimalla päästökaupasta aiheutuvia epäsuoria sähkökustannuksia.”

Kyse ei ole pelkästään ilmastopolitiikasta, vaan hiilitullien käyttöönotto olisi EU:n puolelta järeä kauppapolitiikan toimenpide. Sen riskit liittyvät kolmansien maiden vastatoimiin ja kauppasodan uhkaan, raaka-aineiden ja tuontituotteiden kallistumiseen sekä päästöoikeuksien nykyisen ilmaisjaon poistoon. Siksi valmistelu ja käyttöönotto on tehtävä huolellisesti tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa keskustellen, Ruohomäki korostaa.

Päästökaupan laajentaminen meri- ja tieliikenteeseen

Komissio haluaisi ulottaa päästökaupan myös meriliikenteeseen. Kysymys on merkittävä Suomelle, koska ulkomaankauppamme on korostetun riippuvainen meriliikenteestä.

Meriliikenne on jo nyt vähähiilisin kuljetusmuoto, mutta päästövähennyksiä tarvitaan senkin osalta. Olennaista on valita viisaat keinot ja oikeudenmukaiset pelisäännöt, korostaa EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo:

”On sekä ilmaston että kestävän liiketoiminnan etu, että meriliikenteen päästövähennykset saadaan toteutettua kustannustehokkaasti. Suomen erityishuoli liittyy pohjoiseen sijaintiin, joka nostaa kuljetusten energiankulutusta: yritystemme kilpailuasema ei saa vääristyä talviolosuhteiden vuoksi.”

Päästökauppaa ehkä ollaan ulottamassa myös tieliikenteeseen ja lämmitykseen.

”Päästökauppa voi olla hyvä ohjauskeino myös tieliikenteeseen, jos se johtaa nykyistä kustannustehokkaampaan päästövähennysten kohdentumiseen Euroopassa. Sen sijaan lisämaksut suomalaisittain korkeiden liikenteen verojen päälle eivät ole toivottavia. Tieliikenteen päästöjen vähentämiseen tarvitaan ennen kaikkea kannusteita ja tukia sekä innovaatioihin että investointeihin”, arvioi Haapasalo.

EK:n huomioita keskeisiin Fit for 55 -lakiesityksiin

 Fit for 55 tulee sisältämään 12-13 lakiehdotusta, jotka kaikki vaikuttavat Suomen elinkeinoelämään. Alla EK:n näkemyksiä niistä keskeisimpiin:

Päästökauppa
Päästökaupassa on minimoitava hiilivuodon riski eli tuotannon siirtyminen kolmansiin maihin. Siksi päästöoikeuksien riittävä ilmaisjako ja sähkökustannusten kansallinen kompensaatio ovat tarpeen jatkossakin. Päästökaupan pitäisi myös kannustaa uuden teknologian käyttöön. EK:n tarkemmat kannat päästökauppaan.

 Merenkulun päästökauppa
Merenkulun päästövähennystoimien tulee olla ensisijaisesti globaalisti tasaveroisia. EU:hun rajoittuvassa meriliikenteen päästökaupassa on huomioitava Suomea koskevat talvimerenkulun erityisolosuhteet. EK:n tarkemmat kannat meriliikenteen päästökauppaan.

Hiilitullit
EU tarvitsee tehokkaat keinot ehkäistä hiilivuotoa ja tasoittaa kilpailukenttää. Hiilitullit eivät ole tähän ensisijainen keino, vaan hiilivuotoa tulee torjua ennen muuta päästökaupan pelisäännöillä. Hiilitulleihin liittyy myös merkittäviä riskejä, jotka voivat vaikeuttaa myös Suomen kauppasuhteita ja vientiä. EK:n tarkemmat kannat hiilitulleihin.

Energiatehokkuus
Energiatehokkuuden parantamisessa tärkeintä on lainsäädännön joustavuus. Jäsenmaille ja yrityksille tulee sallia monipuolinen keinovalikoima. Suomessa on voitava jatkaa vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten käyttöä. EK:n tarkemmat kannat energiatehokkuuteen.

Energiaverotus
Energiaverodirektiivi on vanhentunut, ja se tulisi päivittää EU:n uudistuneen energia- ja ilmastopolitiikan mukaiseksi. Samalla on huomioitava yritysten kilpailukyky, koska energiaverotuksella on merkittävä taloudellinen vaikutus. Talousvaikutukset korostuvat Suomessa johtuen maantieteestä ja tuotantorakenteesta. EK:n tarkemmat energiaverotukseen.

Maakohtaiset päästötavoitteet, ns. taakanjako
Kustannustehokkuuden tulisi olla ensisijainen periaate, joka ohjaa ilmastotavoitteiden toteuttamista asetettaessa maakohtaisia tavoitteita päästökauppasektoreiden ulkopuolella. On tärkeää sallia maksimaaliset joustot niin EU:n sisällä kuin kansainvälisesti.

Uusiutuva energia
Uusiutuvan energian direktiivissä tulisi keskittyä edistämään Euroopan sähköistymistä tukemalla energiajärjestelmän uudistumista mahdollisimman markkinaehtoisesti. Lisäksi sektori-integraatio ja vetytalous tuovat uusia tapoja kuluttaa ja tuottaa energiaa, mitä on edistettävä uudella infrastruktuurilla ja markkinapelisäännöillä. Kestävästi tuotettua biomassaa tarvitaan myös fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä.

EK:n tarkemmat kannat maakohtaisiin tavoitteisiin, maankäyttöön ja uusiutuvaan energiaan.
EK:n kannat Fit for 55 -lainsäädäntöön kokonaisuutena.