Kartalle EU:n vastuullisuussääntelystä – missä mennään?
Vastuullisuutta koskeva lainsäädäntö etenee Euroopan unionissa laajalla rintamalla ja osittain ollaan jo kansallisen toimeenpanon äärellä. Tälle sivulle on tiivistetty EU:n keskeisiä vastuullisuuteen liittyviä sääntelyhankkeita, joiden vaikutuksiin myös pk-yritysten tulee liiketoiminnassaan varautua. (päivitetty 14.2.2025)
EU-lainsäädäntö koskee ensi vaiheessa suuria tai keskisuuria yrityksiä. Kohdejoukko laajenee kuitenkin vääjäämättä. Jo nyt on nähty, että suuryrityksiä koskevat vaatimukset heijastuvat välillisesti myös niiden toimitusketjuihin eli alihankkijoina toimiviin pk-yrityksiin.
EU tulee asettamaan hyvin tiukkojakin vaatimuksia yritysten vastuullisuudelle. Suomalaisyritysten korkean lähtötason ansiosta olemme hyvissä asemissa vastaamaan lainsäädännön vaatimuksiin.
Vastuullinen toiminta on edellytys yrityksen olemassaololle, mutta kunnianhimoisille yrityksille se on myös erottautumisen ja kilpailukyvyn lähde. Tätä valttikorttia suomalaisyritysten kannattaa nyt hyödyntää vientimarkkinoilla niin Euroopassa kuin maailmallakin.
EU:n keskeisten vastuullisuushankkeiden tilannetiedot:
EU-taksonomia eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä
Kestäviä tuotteita koskeva asetus (ecodesign)
Vihreiden väittämien direktiivi
Kestävyysraportointi
Kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) tuo yrityksille entistä laajemmat ja yksityiskohtaisemmat ESG-raportointivelvoitteet. Tavoitteena on parantaa raportoinnin yhdenmukaisuutta ja vertailtavuutta. Raportoituja tietoja koskee myös varmennusvaatimus sekä vaatimus digitaalisesta raportoinnista.
Raportoinnin konkreettisemman sisällön määrittelevät kestävyysraportoinnin standardit (ESRS, European Sustainability Reporting Standards). Lisäksi listaamattomille pk-yrityksille, joita sääntely ei suoraan koske, on luotu kevyempi, vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi VSME, joka auttaa pk-yrityksiä vastaamaan suurempien yritysten toimitusketjuvaatimuksiin.
Status
Direktiivi hyväksyttiin 28.11.2022 ja se on saatettu kansallisesti voimaan 31.12.2023 pääosin kirjanpitolakiin tehdyin muutoksin. Direktiivin velvoitteita täydentävät ESR-raportointistandardit julkaistiin heinäkuussa 2023.
Soveltamisen alkamisajankohta ja soveltamisalan piiriin kuuluvat yritykset
Raportointivuodesta 2024 alkaen: suuret listayhtiöt, jotka työllistävät vähintään 500 työntekijää.
Raportointivuodesta 2025 alkaen yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista ehdoista:
- Työllistävät vähintään 250 työntekijää
- Vähintään 50 miljoonan euron liikevaihto
- Vähintään 25 miljoonan euron tase
Raportointivuodesta 2026 alkaen pienet ja keskisuuret listatut yritykset. Pk-yrityksillä on mahdollisuus viivästyttää raportointia kahdella vuodella, edellyttäen että ne ilmoittavat syyn poikkeamalle toimintakertomuksessaan.
Raportointivuodesta 2028 alkaen EU:n ulkopuoliset yritykset, joiden liikevaihto EU:ssa on yli 150 miljoonaa euroa ja joilla on tytäryhtiö tai pysyvä toimipaikka EU:n alueella.
EU-taksonomia eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä
EU-taksonomiaa koskevalla asetuksella on luotu yhtenäinen luokittelujärjestelmä sille, mitkä yritysten taloudelliset toiminnot ovat ilmaston ja ympäristön kannalta niin kestäviä, että ne myötävaikuttavat merkittävästi johonkin tai joihinkin taksonomian ympäristötavoitteisiin aiheuttamatta merkittävää haittaa muille tavoitteille. Taksonomian konkreettiset vaikutukset heijastuvat yrityksiin mm. niiden hakiessa rahoitusta investointihankkeelleen: mitä kestävämpi hanke, sitä helpommin ja edullisemmin yritysten voi olettaa saavan jatkossa rahoitusta.
Status
Asetus hyväksyttiin 18.6.2020, pääfokuksessa olivat aluksi ilmastovaikutukset. Muita ympäristötavoitteita koskevia taksonomiakriteereitä on hyväksytty sen jälkeen. Parhaillaan (1/2025) on konsultaatiolla lisää kriteerejä ja muita muokkauksia taksonomian kokonaisuuteen.
Soveltamisalan piiriin kuuluvat yritykset
Yli 500 henkilöä työllistävät pörssiyhtiöt. Jatkossa soveltamisala määrittyy EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n mukaan. Finanssialaa koskee oma taksonomiaraportointinsa (SFDR), joka määrittelee mitä finanssialan pitää kertoa omien tuotteidensa taksonomianmukaisuudesta.
EU:n yritysvastuulaki
EU:n yritysvastuulakihanke kulkee nimellä Corporate Sustainability Due Diligence Directive (kestävää yritystoimintaa koskevan huolellisuusvelvoitteen direktiivi).
Toteutuessaan komission ehdotus asettaa yrityksille velvollisuuksia ehkäistä ja kantaa vastuuta toimitus- tai arvoketjunsa haitallisista vastuullisuusvaikutuksista myös EU:n ulkopuolella, koskien erityisesti ihmisoikeuksia ja ympäristöä. Direktiiviesitys puuttuisi myös yhtiöiden hallinnointiin ja johdon vastuisiin.
Status
EU-neuvotteluissa saavutettiin alustava sopu 14.12.2023. Tämän jälkeen parlamentin ja neuvoston on annettava direktiiville vielä virallinen hyväksyntä.
Soveltamisalan piiriin kuuluvat yritykset
1) Yritykset, jotka työllistävät vähintään 500 työntekijää ja joiden globaali liikevaihto on vähintään 150 miljoonaa euroa,
2) yritykset, jotka työllistävät vähintään 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on vähintään 40 miljoonaa euroa, jos ≥ 50 prosenttia liikevaihdosta on peräisin tietyiltä korkean riskin (tekstiiliteollisuus, maa- ja metsätalous sekä kaivannais- ja fossiilienergiateollisuus) aloilta
3) finanssisektori olisi tulossa direktiivin piiriin hieman rajoitetummin velvoittein.
Soveltamisen alkamisajankohta
Direktiivin lopullinen hyväksyntä tapahtunee aikaisintaan vuoden 2024 alkupuolella. Sen jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi kansallisesti voimaan. Näin ollen uudet velvoitteet astuisivat voimaan aikaisintaan vuonna 2026.
Pakkotyöasetus
Ehdotuksen tavoitteena on kieltää pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuonti, vienti ja myynti EU:n markkinoilla. Samoin halutaan kieltää niiden vienti EU:n ulkopuolelle. Jos tuotteiden valmistuksessa havaitaan pakkotyötä, yritykseltä voidaan myös vaatia jo myynnissä olevien tuotteiden takaisinvetoa. Nämä tuotteet on sen jälkeen kierrätettävä, tuhottava tai lahjoitettava kestävästi.
Status
Asetus hyväksyttiin 19.11.2024.
Soveltamisalan piiriin kuuluvat yritykset
Kaikki yritykset. EU-maissa valmistetut ja EU-maihin tuodut tuotteet raaka-aineen hankinnasta lopputuotteeseen.
Soveltamisen ajankohta
Asetus tulee voimaan joulukuusta 2027 alkaen.
Kestäviä tuotteita koskeva asetus (ecodesign)
EU:n ekosuunnittelua koskevassa asetuksessa määritetään kiertotaloutta koskevat vähimmäisvaatimukset EU:ssa myytäville tuotteille. Vaatimukset edistävät tuotteiden kiertotalousperiaatteita, jotta tuotteet kestävät pidempään, niitä voidaan korjata, kierrättää ja käyttää uudelleen. Asetuksessa säädetään mm. tuotteiden kestävyydestä, kierrätetyn sisällön vähimmäismäärästä, tuotteiden elinkaaren ympäristö- ja ilmastovaikutuksista sekä jätteen syntymisen ehkäisemisestä ja jätemäärien vähentämisestä. Tuotteisiin tulee liittää digitaalinen tuotepassi, joka sisältää tietoja tuotteiden ympäristökestävyydestä.
Status
Asetus hyväksyttiin 18.7.2024
Soveltamisalan piiriin kuuluvat yritykset
Kaikki tuotteet lukuun ottamatta elintarvikkeita, rehuja, lääkkeitä. Asetus koskee myös komponentteja ja välituotteita.
Soveltamisen alkamisajankohta
Vasta kun komissio hyväksyy asetuksen mukaiset delegoidut säädökset. Ensimmäiset delegoidut säädökset tulevat voimaan aikaisintaan heinäkuussa 2025.
Vihreiden väittämien direktiivi
Komission direktiiviehdotuksen tavoitteena on antaa kuluttajille ja eri toimijoille luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa tuotteen tai palvelun ympäristöominaisuuksista sekä vähentää ns. viherpesua. Direktiiviehdotus edellyttäisi, että yritykset noudattavat tiettyjä minimikriteereitä tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten todentamisessa ja viestinnässä. Yritysten ympäristöväittämien on perustuttava tieteelliseen näyttöön ja niissä on otettava huomioon tuotteen koko elinkaari sekä keskeiset ympäristövaikutukset. Mainonnassa käytettyjen vihreiden väittämien pitää perustua kolmannen osapuolen todentamiseen.
Status
Komission ehdotus julkistettiin 22.3.2023, joten käsittely parlamentissa ja neuvostossa on vasta kesken. Eurovaalien jälkeen trilogineuvotteluja ei ole päästy aloittamaan.
Soveltamisalan piiriin kuuluvat yritykset
Kaikki yritykset, pois lukien alle 10 hengen mikroyritykset (komission esitys). Neuvoston eli jäsenmaiden kannassa soveltamisala olisi kaikki elinkeinonharjoittajat.
Soveltamisen alkamisajankohta
Kaksi vuotta voimaantulon jälkeen.
