Hyvinvointiala nostaa asiakkaan päärooliin

27.10.2016

Sosiaali- ja terveysalan yritykset muistuttavat reilun kilpailun ja tasapuolisten pelisääntöjen välttämättömyydestä, kun yksityinen ja julkinen kilpailevat samoilla markkinoilla.

EK:n liittoperhe saa uuden jäsenen ensi vuoden alusta, kun Hyvinvointialan liitto käynnistää toimintansa. Uusi liitto syntyi Sosiaalialan Työnantajien ja Terveyspalvelualan Liiton yhdistettyä voimansa.

Hyvinvointialan yksityiset työnantajat työllistävät Suomessa noin 75 000 henkilöä, jotka kohtaavat päivittäin ison määrän suomalaisia. Liittoon kuuluu peräti 1 500 jäsenyritystä ja järjestöä. Niiden palvelutarjonta on erittäin laajaa: aina varhaiskasvatuksesta, ikäihmisten hoivapalveluista ja päihdepalveluista esimerkiksi lääkärikeskuksiin, suun terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen.

– Asiakas on meillä kuningas. Se on juuri se lisäarvo, jonka yksityiset palveluntuottajat antavat, hallituksen puheenjohtaja Olli Holmström vakuutti uuden liiton lähtölaukauksessa lokakuussa.

– Yrityksemme eivät laske suoritteita, vaan tavoitteena on palvelujen mahdollisimman hyvä vaikuttavuus. Suomalaisten pitää saada laadukasta hoitoa ja tukea silloin juuri silloin, kun niitä tarvitaan.

Myös yksi valmisteilla olevan sote-uudistuksen tavoitteista on luoda asiakaskeskeisiä palveluja ja sovittaa ne yhteen nykyistä paremmin. Hyvinvointialan liitto vahvistaa yksityisten toimijoiden asemaa sote-uudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Reilussa kilpailussa kaikki voittavat

Liitto tavoittelee edunvalvonnassaan hyvää yhteistyötä julkisen sektorin rinnalla, tasapuolisin pelisäännöin. Toinen johtotähti on asiakkaan valinnanvapauden lisääminen.

Tasapuoliset pelisäännöt tarkoittavat, että yksityistä ja julkista elinkeinotoimintaa kohdeltaisiin lainsäädännössä ja viranomaiskäytännöissä tasapuolisesti, kun kilpaillaan samoilla markkinoilla.

– Kun toinen kilpailee julkisten varojen turvin ja toinen omilla varoillaan, syntyy vääjäämättä kilpailuneutraliteettiongelmia. Juuri nyt jos koskaan on kuitenkin tärkeää hyödyntää avoimen ja reilun kilpailun tuottamia hyötyjä yhteiskunnalle, asiantuntija Jukka Lehtonen EK:sta muistuttaa.

Sekä sosiaali- että terveyspalvelualan oma sääntely sisältää lukuisia esimerkkejä, miten yksityistä ja julkista palveluntuottajaa kohdellaan eri tavalla.

Esimerkiksi yksityisten toimipaikkojen tarkastukset vievät runsaasti aikaa ja ammattihenkilöasioissa yksityistä toimijaa säädellään eri tavalla kuin julkista. Itsenäiset ammatinharjoittajat joutuvat hakemaan erillisen luvan kaikkia niitä palveluntuottajayksiköitä varten, joissa toimivat.

Koillisesta Suomesta EK:n korviin on kantautunut jopa esimerkki, jossa yksityinen palveluntuottaja aloitti hoivakodin tismalleen samoissa tiloissa, joissa toimi aiemmin julkinen hoivakoti. Tarkastuksessa tiloja ei kuitenkaan pidetty hyväksyttävinä yksityisen hoivakodin perustamiseen.

Lue lisää: