Kasvuyrittäjyyden monimuotoisuutta ei tunnisteta
Elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä tavoitellaan lisää uusia kasvuyrityksiä. Valitettavasti toimenpiteiden suunnittelussa hyödynnetään kuitenkin usein yksipuolisia aineistoja, jotka antavat puutteellisen kuvan kasvuyrittäjyyden kokonaistilanteesta ja voivat ohjata päätöksentekijöitä tarkastelemaan liian suppeaa kasvuyrittäjien joukkoa.
Useimmissa tilastoissa ja tutkimuksissa tarkastellaan ainoastaan yksittäisten yritysten suoriutumista. Näissä kasvuyrityksiksi luokitellaan yritykset, jotka saavuttavat tietyt liikevaihdon ja / tai henkilöstömäärän kasvukriteerit. Tilastojen ja tutkimusten ulkopuolelle jää kuitenkin suuri joukko ns. portfolioyrittäjiä, jotka omistavat useamman yrityksen samanaikaisesti. Tällöin kasvua haetaan uusia yrityksiä ostamalla tai perustamalla, eikä ainoastaan alkuperäistä yritystä laajentamalla.
– Tämä on syy, miksi monet portfolioyrittäjät uhkaavat jäädä kasvuyrittäjyysmääritelmien ulkopuolelle, jos heidän yksittäinen yrityksensä ei saavuta yleisimmin käytettyjä kasvukriteerejä. Näin siitäkin huolimatta, että heidän omistamansa yritysportfolio saattaa kokonaisuudessaan kasvaa merkittävästi ja olla merkittävä työllistäjä tietyillä alueilla, sanoo EK:n asiantuntija Jari Huovinen.
Moninkertaiset työllisyysvaikutukset
Viitteitä työllisyyden kerrannaisvaikutuksista saatiin EK:n keväällä 2011 toteuttamasta selvityksestä. Kyselytutkimukseen vastanneiden portfolioyrittäjien omistamat yritykset yksittäin tarkasteltuina työllistivät keskimäärin 9 työntekijää, kun taas heidän omistamiensa yritysten yhteenlaskettu työntekijämäärä oli noin 17 henkilöä. Kyse ei myöskään ole mistään marginaalisesta yrittäjyyden toimintatavasta, sillä selvitykseen osallistuneista työnantajayrittäjistä lähes viidennes oli omistajana useammassa yrityksessä.
– Jo näidenkin tulosten valossa portfolioyrittäminen on ehdottoman kiinnostavaa niin elinkeinopolitiikan kuin aluekehityksen näkökulmista, Huovinen toteaa.
Nykyiseen kasvuyrittäjyyskeskusteluun tarvitaankin uusia näkökulmia. Fokusta tulisi laajentaa yrittäjän kokonaistoimintaan sen sijaan, että tarkastellaan pelkästään uusyrittäjyyttä tai yksittäisten yritysten kasvua. Portfolioyrittäjien monipuolinen kokemus erilaisista yritysten aloittamis- ja luopumistilanteista pitäisi saada nykyistä tehokkaammin hyödynnettyä. Näiden yrittäjien kokemusvarannosta voisi olla hyötyä yritysten tavallisimmilla kasvukynnyksillä, kun aloitetaan johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyä, suunnataan kansainvälisille markkinoille tai suunnitellaan omistaja- ja sukupolvenvaihdoksia.
Lisätietoja:
Jari Huovinen, asiantuntija, EK, p. 09 4202 2810