Kokemuksia ja vinkkejä suurten ja pienten yhteistyöhön
Suomalaisten suurten ja startup -yritysten yhteistyössä on saavutettu menestystarinoita, mutta siinä on edelleen huikeaa kasvupotentiaalia. Ensimmäistä kertaa järjestetty Slush Dive -tapahtuma panosti suomalaisten suuyritysten kokemuksiin ja oppeihin yhteistyöstä ja yhteistyön malleista startup-yritysten kanssa.
Slush kerää vuosittain tuhansia pääomasijoittajia ja kansainvälisten suuryritysten edustajia tutustumaan suomalaisiin startupeihin. Reilun sata osallistujaa keränneen Slush Dive -tapahtuman tavoitteena oli tarjota suomalaisille suuryrityksille etulyöntiasemaa tutustua kotimaiseen startup-maailmaan ennen varsinaista Slushia.
Slush Divessa ei pitchattu, vaan kuultiin kokemuksia ja oppeja yhteistyöstä ja yhteistyön malleista ja verkotuttiin isojen ja pienten kesken. Muun muassa Wärtsilä, Nokia ja Osuuspankki jakoivat vinkkejä yhteistyöstä startupien kanssa, ja Tieto Oyj avasi omaa sisäistä startup-malliaan. Tapahtumassa pääpaino oli rahoitus- ja terveysalan, esineiden internetin sekä e-kaupan mahdollisuuksissa.
Nokia Networksin tutkimusjohtaja Lauri Oksanen pitää nyt ensimmäistä kertaa järjestetyn Slush Dive -tilaisuuden konseptia onnistuneena. Hän sai tilaisuudesta periaatteessa sen, mitä lähti hakemaankin: kokemuksien ja käytännön oppien jakoa isojen ja startupien välillä. Oksasen mielestä on tärkeää, että isot ja pienet löytävät toisensa. Näin saadaan uusia ideoita nykyisiin liiketoimintoihin ja voidaan kasvattaa kokonaan uusia yrityksiä ja ekosysteemejä.
Exel Compositen Sales Development Manager Mikko Lassilalle tapahtuma tarjosi puolestaan läpileikkauksen mahdollisuuksista, mitä voi parhaimmillaan syntyä start-up yritysten ja isompien yritysten törmätessä. Valmistavan teollisuuden edustajana hän olisi silti toivonut enemmän osallistujia esimerkiksi konevalmistuksen puolelta.
Tilaisuus herätti Lassilassa myös kehittämisideoita Exel Compositeen.
– Ehkä meidänkin olisi syytä miettiä mikrotiimejämme konkreettisten tuotteiden äärellä enemmän sisäisinä startup yrityksinä ja alkaa toimia sen mukaisesti. Olemme hyvässä matkassa luoda sopivaa ympäristöä sisäiselle startup -kulttuurille, mutta apu ulkopuolelta ei varmasti olisi pahitteeksi.
Sito Oy:n toimialajohtaja Jukka Andersson näkee korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön osana laajempaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa. Yrityksille on ensisijaisen tärkeää, että ne voivat hyödyntää Slushin kaltaisia uusia ja innovatiivisia toimintatapoja. Näin ne voivat jalkauttaa digitaalisen transformaation omien palveluiden kustannus- ja hintakilpailukyvyn parantamiseksi sekä uusien digitaalisten palveluprosessien kehittämiseen.
Myös EK oli mukana suurten yritysten edustajia ja startup -yrittäjiä keränneessä tapahtumassa ristipölyttämässä kotimaisia suuria ja pieniä yrityksiä. EK:n osaamisesta ja kasvusta vastaava johtaja Riikka Heikinheimon mielestä suomalaisen innovaatiotoiminnan vahvuus on aina ollut erilaisten tekijöiden yhdessä tekemisen kulttuuri.
– Suurten ja pienten yhteistyö on monipuolistunut. Toimijakenttä on vielä kohtuullisen hajallaan. Tarvitaan lisää avointa ja syvällistäkin poikkitoimialaista keskustelua yhteistyön tavoista ja hyödyistä eli tällaiselle tapahtumalle on tilausta.
Slush 2015 järjestetään 11.–12.11. Viime vuonna tapahtuma keräsi yhteen yli 14 000 kävijää ja 3 500 yritystä.
