Komissio esittää lisäpanostusta EU:n puolustukseen

EU:n puolustus ja turvallisuus ovat jälleen vahvasti esillä. Epävakaat olosuhteet EU:n naapurustossa, kasvava pakolaisten ja maahanmuuttajien määrä EU:n ulko- ja sisärajoilla, laajat tietoturvauhat, toistuvat terrori-iskut ja viimeisimpänä epävarmuus perinteisen kumppanimaan USA:n ja EU:n välisten suhteiden toimivuudesta ovat kohottaneet puolustus- ja turvallisuusasiat osaksi jokapäiväistä keskustelua.

Keskiviikkona julkaistu ns. reflektiopaperi sekä sen yhteydessä julkistettu tiedonanto Euroopan puolustusrahastosta ja asetusehdotus Euroopan puolustusteollisuuden kehitysohjelmasta avaavat komission ajatuksia aiheesta. Taustaoletuksena reflektiopaperille on se, että kaikki voidaan toteuttaa nykyisten perussopimusten puitteissa.

Puolustus- ja turvallisuusasiat nähdään aiheena, jossa EU:n pitäisi toimia yhdessä ja entistä tehokkaammin ja josta EU-maat voisivat löytää uutta tarttumapintaa toisiinsa. Myös EU:sta lähtöilmoituksen tehneet britit nostavat toistuvasti esiin omissa lausunnoissaan, että eivät ole jättämässä Eurooppaa, vaan haluavat jatkossakin tehdä yhteistyötä puolustus- ja turvallisuusasioissa.

EU:n ja NATO:n välistä työnjakoa on pohdittu, mutta komissio tähdentää, että Euroopan puolustuksen vahvistamiseen tähtäävien toimien on tarkoitus täydentää NATO:a, ei korvata sitä. Myös NATO:n sisäiset jännitteet nousivat vahvasti esiin USA:n presidentin vierailun yhteydessä, kun presidentti Trump jätti vahvistamatta, että USA on edelleen sitoutunut tarvittaessa tulemaan muiden jäsenmaiden avuksi. Trump korosti sen sijaan erityisesti NATO:n jäsenmaiden vastuuta toiminnan rahoittamisesta.

Osana yhteistyön kehittämistä komissio ehdottaa EU:n yhteistä puolustusrahastoa, jonka on tarkoitus sekä panostaa tutkimus- ja kehitystyöhön entistä toimivampien ja uudenaikaisempien puolustusteknologioiden kehittämiseksi, että rahoittaa nykyaikaisten, mutta jo olemassa olevien ratkaisujen käyttöönottoa. Tutkimus- ja kehityskohteisiin kuuluu selvästi myös kyberturvallisuus, joka on noussut keskeiseksi teemaksi turvallisuutta pohdittaessa. Ensimmäistä kertaa on tarkoitus käyttää EU:n budjettia yhteisiin puolustusmenoihin ja yhdenmukaistaa EU:n puolustuskalustoa, jota pidetään turhan hajanaisena ja osittain vanhanaikaisena ja johon komission näkemyksen mukaan voitaisiin panostaa enemmän, jos jäsenmaat tekisivät enemmän ja laajempaa yhteistyötä.

Komission mukaan Euroopan puolustusrahasto kannustaa jäsenmaita yhteistyöhön puolustusalan tutkimuksessa, kehityksessä ja hankinnoissa niin materiaalin kuin teknologiankin osalta. Rahaston on tarkoitus tukea puolustusteollisuuden koko ketjua tutkimuksesta prototyypin kehitykseen ja yhteishankintoihin.

Komissio esittää nyt myös asetusta Euroopan puolustusteollisuuden kehitysohjelmasta, jonka puitteissa EU voisi osittain rahoittaa useamman maan ja yrityksen yhdessä kehittämää prototyyppiä. Minimissään kolme yritystä ja kaksi valtiota voisivat hakea rahoitusta yhdessä prototyyppien kehittelyyn. Erillinen siivu budjetista allokoidaan pk-yrityksille.

Komission tämänhetkisen puolustus- ja turvallisuustyön lisäksi valmistelussa on parhaillaan myös suunnitelmia EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Reflektiopaperissa esitellään kolme skenaariota siitä, miten EU27:n puolustuskykyä voidaan parantaa vuoteen 2025 mennessä vastaamaan kasvaviin turvallisuus- ja puolustusuhkiin:

• Ensimmäisen skenaarion mukaan turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä vahvistetaan nykyiseltä pohjalta tapauskohtaisesti jäsenmaiden toiveiden perusteella.
• Toinen skenaario on jaettu turvallisuus ja puolustus, mikä edellyttää korkeampaa tavoitetasoa. Sen mukaan EU:lla olisi suurempi rooli ja jäsenmaat jakaisivat joitakin operatiivisia kykyjä.
• Kolmas skenaario on kunnianhimoisin: EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustusunioni.

Komission mukaan eurooppalainen puolustus on nykyisellään niin kansallista, että se haittaa puolustuskykyä. Jopa 80% hankinnoista hoidetaan kansallisesti, minkä komissio näkee haittaavan puolustusteollisuuden kehittymistä. Komissio arvioi, että puolustus- ja turvallisuusyhteistyön puute maksaa vuositasolla 25-100 miljardia euroa.

Joulukuun Eurooppa-neuvostossa tehtäneen linjauksia puolustusyhteistyön suunnasta ja komissiokin korostaa, että päätösvalta on jäsenmailla. Odotettavissa on, että Saksan vaalien jälkeen Ranska ja Saksa tekevät myös puolustusalalla edistymistä koskevia esityksiä. Nyt on oikea aika vaikuttaa Euroopan puolustusyhteistyön tulevaisuuden suuntaan, sillä peli on vielä aivan auki.