Komissio linjaa toimiaan tekijänoikeuksien kehittämiseksi
Euroopan komissio julkisti viime joulukuussa tiedonannon sisällöistä digitaalisilla sisämarkkinoilla. Siinä linjataan, mitä komissio aikoo tehdä tekijänoikeusjärjestelmän kehittämiseksi vielä jäljellä olevalla toimikaudellaan.
Tiedonantoon ei liity uusia aloitteita, vaan se sisältää väliarvion jo tehdyistä uudistuksista sekä suunnitelman jatkoselvityksistä tekijänoikeudellisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Vuoropuhelua ja uudistusten loppuun saattamista
Selvitystyö jakaantuu kahteen vaiheeseen: neljään sidosryhmävuoropuheluun, joiden pohjalta komissio esittää käytännön ratkaisuehdotuksia ja mahdollisesti lainsäädäntöuudistuksia, sekä tekijänoikeussääntelyn uudelleentarkastelun ja modernisoinnin loppuun saattamiseen, jonka perusteella komissio julkaisee vielä näkemyksensä uudistamistarpeista.
Sidosryhmävuoropuhelut nimetään tiedonannossa ”Euroopan lisensoinnin” hankkeeksi ja ne koskevat:
- palvelujen rajat ylittävää online-käyttöä ja siirrettävyyttä,
- käyttäjien tuottamaa sisältöä (user generated content, UGC) ja suojatun aineiston lisensiointia pienkäyttäjille,
- av-sektoria ja kulttuuriperinnöstä huolehtivia laitoksia sekä
- tekstin- ja tiedonlouhintaa (text and data mining) tieteellisen tutkimuksen tarpeisiin.
EU:n tekijänoikeussääntelyn uudelleentarkastelun kohteita puolestaan ovat mm. tekijänoikeuden rajoitukset ja poikkeukset digiaikana, tekijänoikeusmarkkinoiden pirstaloitumisen vähentäminen ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon tehostamisen.
Lisäksi komission asettama selvitysmies Antonio Vitorino julkaisi 31.1. suosituksensa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuista. Hänen keskeinen viestinsä on, että järjestelmää tarvitaan edelleen mutta on tarpeen laatia selvitys myös sen vaihtoehdoista.
Vitorinon mielestä hyvitysmaksua ei pidä periä jo kertaalleen lisensioidusta sisällöstä. Kannatusta eivät saa myöskään ajatukset yksityisen kopioinnin kompensaatiomallin ulottamisesta pilvipalveluihin. Tekijänoikeudella suojatun aineiston käytössä pääsuunta tulisi olla korvauksen maksaminen oikeudenhaltijoille suoraan lisensioinnin kautta.
EK pitää tärkeänä, että nykyiselle laitepohjaiselle hyvitysmaksujärjestelmälle etsitään korvaava malli, joka kompensoi yksityisestä kopioinnista aiheutuvan haitan, on hallinnollisesti huomattavasti kevyempi kuin nykymalli ja edistää digitaalisia sisämarkkinoita. EK tukee lisensointiin perustuvia ratkaisuja tekijänoikeudella suojatun aineiston käytössä, koska se vähentää myös tarvetta yksityisen kopioinnin kompensaatiojärjestelmän käyttöön.
Elinkeinoelämä: sääntely tukemaan tervettä kilpailua digitaalisilla sisältömarkkinoilla
Tiedonanto liittyy läheisesti komission samanaikaisesti julkaisemaan tiedonantoon Euroopan digitaalistrategian väliarvioinnista (ks. erillinen juttu tässä uutiskirjeessä otsikolla Uutta kipinää digitaaliseen agendaan). Se myös päivittää keväällä 2011 annetun EU:n IPR-strategian tekijänoikeushankkeita.
Suomi on valmistellut tiedonannosta valtioneuvoston kirjelmäluonnoksen, jota sidosryhmät ovat juuri kommentoineet. Luonnos vastaa pitkälti Suomen kantaa EU:n IPR-strategian tekijänoikeusosioon.
EK pitää Suomen tavoin tärkeänä, että sääntely tukee tervettä kilpailua digitaalisilla sisältömarkkinoilla edistäen lisensiointimarkkinoiden kehitystä ensisijaisesti markkinaehtoisin keinoin ja sisältöjen saatavuutta. Myös yksityisen kopioinnin korvausjärjestelmän uudistaminen nähdään erittäin tärkeäksi digitaalisten sisämarkkinoiden edistämisessä.
Elinkeinoelämä suhtautuu lähtökohtaisen myönteisesti komission kaksivaiheiseen toimenpidesuunnitelmaan. On tärkeää, että kentän toimijat otetaan mukaan näiden erikseen nimettyjen hankkeiden selvitystyöhön. Tekijänoikeusongelmiin pitää löytää käytännöllisiä lainsäädäntö- tai muita ratkaisuja, jotka tukevat digitaalisen sisämarkkinan kehitystä.
EU:n laajuista kokonaisuudistusta tekijänoikeuspakettiin EK ei kannata, koska se jäykistäisi järjestelmää entisestään. Pitkät ja raskaat valmisteluprosessit heikentäisivät yritysten oikeusvarmuutta ja vähentäisivät investointihalukkuutta.
Lue lisää:
Lisätietoja:
Asiantuntija Riikka Tähtivuori, puh. 09 4202 2521
Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula, puh. +32 (0) 499 73 23 17